tiistai 31. toukokuuta 2011

Kesäneiti

Tänään oli aurinkoista, tänään oli lämmintä...

Tänään vedettiin shortseissa ja teepparissa, ihanaa :)

Tätä lisää...

Naapuri tarjos jädet :)




Vuorenvalloitusta yksin...

ja yhdessä ♥

Kiipeilykamuna tällä kertaa ihana naapurin neiti.

 Ja kun isi tuli töistä kotiin niin me päästiin peräkärryn kyytiin tohon omalle hiekkatien pätkälle,
ilme kertoo fiilikset :)

Ja sitten laitettiin vielä jalalla koreasti, ja voi sentään kun oli hauskaa!

Koko iltapäivä ja ilta oltiin pihalla ja nautittiin kelistä...

...ja vähän tämmösistä.

Niin, vaikkei edes ollut karkkipäivä :)


sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Eläimellistä menoa...

Käytiin eilen koko perheen voimin Sikilässä tutustumassa ihanaan Kungsbackan kotieläinpihaan.

Meidän neiti oli aivan myyty...
















Kylläpä vierähti pari tuntia nopeasti :)

Suositellaan paikkaa lämpimästi kaikille pienille eläinfaneille...

Lippujen hinnatkaan eivät päätä huimanneet: aikuiset 7e/kpl ja Ceela pääsi ilmaiseksi kun on alle 3-vuotias.

****************

Ps. Meillä on ollut muutenkin aika mukava viikonloppu. Isimies sai eilen extempore idean että äiti pitää viedä pitkästä ulkoilemaan tuonne yöelämään. Soittoa siis Mummulle ja neiti yökyläilemään :) Ceela onkin viimeksi ollut yökylässä noin vuosi sitten joten nyt oli jo ehkä korkea aika. Neiti oli viihtynyt varsin mainiosti, kuten myös me vanhemmat. En edes muista milloin viimeksi ollaan käyty miehen kanssa yhtä aikaa jossain humputtelemassa. Kiitos siis Isimiehelle ja Nick-sedälle loistavasta juhlaseurasta :)

Tänään Äiti pääsi vielä käymään Me and I kutsuilla hyvän ystävän luona...
siitä sitten lisää jossain vaiheessa :)

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Perussettiä

Poreileva iltakylpy

ja pallljon palllljon vaahtoja :)

Tunnin polskuttelun jälkeen alkaa silmät jo melkein väkisin lupsahtelemaan.

Mutta kun tuli luvattua niin katsottiin vielä jakson verran myyrää...




Siihen vielä tuhti annos iltapuuroa ja uni korjasi omaan sänkyyn varmaan minuutissa :)

♥ Kauniita unia Äitin muru ♥

ps.Kerrottakoon vielä että meidän neidin nukahtamiseen menee nykyisin yleensä noin tunti. Ensin ei suostuta jäämään omaan sänkyyn nukkumaan vaan vaaditaan päästä viereen. Ja sitten jos/kun päästään sinne viereen niin alkaa hirmuinen hyöriminen ja pyöriminen ja vatkaaminen ja ihan mieletön puheripuli ja siitä jutusta ei meinaa tulla loppua. Itseäni välillä meinaa kypsyttää nämä väsytystaistelut. Tänään oli taas pitkästä aikaa tällainen helppo ilta. Neiti vaan omaan sänkyyn ja taju oli kankaalla alta aikayksikön. Pitäsköhän ruveta harrastamaan tunnin kylpyjä joka ilta ;)

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Elämä voittaa

Tuhannet kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, olette kyllä kultaisia ♥

Viime viikolla palailtiin pikkuhiljaa takaisin arkeen.
Suru kulkee mukana matkassa, mutta elämä jatkuu...
Niin kai sen kuuluu mennäkin.

Viikonlopuksi matkattiin Turkuun meidän rakkaan kummitytön synttäreille.
Rakkaimpien seura ja lasten nauru oli kyllä parasta lääkettä.
Meillä oli niiiiiiin mukavaa :)

Tässä hirmuinen kuvapläjäys meidän viikonlopusta...


















♥ Kiitos kivasta viikonlopusta rakkaat ♥

perjantai 13. toukokuuta 2011

Suruja

Meidän perheessä on nyt surun aika.
Elämä ei aina mene niinkuin toivotaan ja suunnitellaan.
Silti tämä koettelemus tuntuu kohtuuttomalta.

Mietin hetken haluanko todella kertoa tästä asiasta täällä,
ja päätin että haluan.

Täällä blogistaniassa kun on ollut tapana jakaa niin ilot kuin surutkin.
Ja on iloittu toisten onnesta yhdessä, ja myös surtu toisten suruja yhdessä.
On annettu vertaistukea ja lohdutettu.
On naurettu, ja on itketty.

Tämä asia on niin yleinen että on varmasti koskettanut monia muitakin,
tällä kertaa se osui meidän kohdalle.

Vielä pari päivää sitten olin onnellinen, siis todella onnellinen.
Kannoin sisälläni ihanaa salaisuutta, 
ja odotin malttamattomana koska pääsen kertomaan siitä teille.

Se ilo minulta kuitenkin riistettiin.
Tästä raskaudesta ei keretty montaa viikkoa iloitsemaan.
Mutta nämä viimeiset viikot olivat ilon ja onnen täyteisiä.
Meille oli tulossa vauva, joululahjaksi.

Tiedän jo nyt että ensi joulu tulee olemaan vaikea,
koska tiedän että meillä olisi kuulunut olla uusi perheenjäsen mukana juhlimassa kanssamme.

Pari päivää sitten haaveet kaatuivat.
Ultrassa selvisi että kaikki ei olekaan hyvin.
Ceelasta ei tulekaan isosiskoa...meille ei tulekaan vauvaa.

Nämä päivät ovat olleet rankkoja.
En edes käsittänyt miten tämmöinen kokemus lamauttaa ihan kokonaan.

Ainut asia mikä helpottaa ja auttaa jaksamaan on Ceela.


Hän on kaikesta huolimatta oma iloinen itsensä ja täynnä elämää.
Hän ei ymmärrä näistä murheista mitään, eikä tarvitsekaan.
Hän antaa elämälle tarkoituksen.
Hän muistuttaa olemassa olollaan että meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua.
Hän tulee antamaan minulle suukon ja toteaa hymyillen että nyt tulee hyvä mieli.
Hänen nauru tarttuu väkisinkin myös meihin.
Elämä jatkuu, vaikkei siltä tunnukaan.

Tiedän että selviämme tästä pikkuhiljaa,
päivä kerrallaan.

Välillä suru pyyhkäisee yli kuin hyökyaalto,
välillä se pysyttelee jossain taustalla.
Kokonaan se ei varmaan lähde pitkään aikaan,
jos koskaan.
Aika näyttää.


Tämä kokemus on taas näyttänyt että meillä on paljon rakkaita ihmisiä,
jotka elävät surussa mukana ja tukevat.


Kaunein kiitos omalle perheelle ja kaikille rakkaille.


 Erityiskiitos vielä naapuriin täysin korvaamattomasta tuesta viime päivinä. 
En keksi sanoja kuinka voisin tarpeeksi kiittää.










sunnuntai 8. toukokuuta 2011

♥Äitienpäivä♥

Äitienpäivä on minulle henkilökohtaisesti kaikkein tärkein juhla. Synttäreitä ja hääpäivääkin on tietysti mukava vähän juhlistaa, mutta äitinä oleminen on jotain niin suurta että sitä haluaa juhlia aivan erityisesti, kuinkas muuten kuin oman perheen kanssa :)

Olin kyllä kuvitellut että saan jäädä aamulla nukkumaan ja aamiainen tarjoillaan sänkyyn kuten yleensä, mutta neiti oli siitä asiasta aamulla eri mieltä. Hän nosti sellaisen shown kun huomasi että äiti meinasi jäädä vielä nukkumaan. Ensin ajattelin että kyllä se kirppu pian rauhoittuu ja alkaa tyytyväisenä katselemaan isin kanssa muumeja *toiveajattelua*. Ceela tuli sängyn viereen itkemään sydäntäsärkevästi että äiti tulee mukaan, joten se niistä pitkistä aamupötkötyksistä :)

Isukki sentään keitti aamusumpit ja yritti loihtia hieman aamupalaa väsyneelle Äidille.

Äitienpäivä siis lähti käyntiin vähän jähmeästi, mutta kyllä se siitä loppupeleissä iloksi muuttui :)

Tässä on joka tapauksessa minun maailman paras äitienpäivälahja,
muuta en juuri voisi toivoa.

Pieni oli tietysti tehnyt päiväkodissa Äidille ihanan lahjan.
Paketista paljastui Ceelan omakuva itse tekemissä kehyksissä ♥

Meidän äitienpäiväperinteeksi on jo muodostunut äitienpäiväkahvit Isomummin luona.
Mummi ja Isomummi täytyy tietysti myös kukittaa :)

Isomummin rappukäytävä on jännä paikka...

Päivä oli kyllä täydellisen kesäinen, pelkässä mekossa mennä viipotettiin :)

Ihanaa äitienpäivää kaikille ihanille äideille,
ja sille parhaalle (eli omalleni tietysti) eritoten.
Sinä olet näyttänyt minulle pienestä asti millainen äidin kuuluu olla.
Yritän kaikin keinoin pyrkiä samaan :)

♥ Rakastan sinua Äiti ♥