maanantai 28. maaliskuuta 2011

Voi kurjuuksien kurjuus...

Ceelalla nousi eilen illalla kuume taas uudestaan yhtäkkiä 39.9!

Tänään sitten heti aamulla soittoa lääkärikeskukseen ja aika lastenlääkärille.
Neiti oli taas onnellinen päästessään lääkäriin.
Äiti puolestaan alkoi jo olla enemmän ja vähemmään huolissaan omasta pienestä!

Ensin kurkittaan taas korvat, ja ne olivat edelleen siistit ja putket toimivat hienosti.
Sitten siirryttiin kuuntelemaan keuhkoja...
ja kuunneltiin...
ja kuunneltiin...
omituisen pitkään.

Sitten lääkäri tuumasi että toisella puolella äänet kuuluvat selkeästi huonommin, 
ja siitä sitten lähete suoraan keuhkokuviin.

Ja sieltähän se sitten paljastui, keuhkokuume!
Ja varsin selvä tapaus, olisin voinut sen itsekin siitä kuvasta diagnosoida.
Kaiken lisäksi lääkäri oli sitä mieltä että se ei ole minkään tavallisen bakteerin eikä viruksen aiheuttama, vaan kyseessä on joku ihmeen mykoplasma (bakteeri)?

Tähän mykolasmaan ei siis tehoa normaalit antibiootit vaan tähän pitää olla jotkut tähän nimenomaiseen bakteeriin tehoavat lääkkeet ja ainut antibiootti mikä tähän auttaa ja mitä löytyy nestemäisenä/lapsille sopivana on tietysti sellaista missä on mukana semmoinen lääkeaine mistä Ceela on saanut aiemmin allergisen rektion. Tämän vuoksi joudumme huomenna menemään sairaalaan lastenpolille ottamaan ensimmäisen lääkeannoksen valvotuissa olosuhteissa, jos neiti sattuisikin tähän jotenkin voimakkaammin reagoimaan!

Lääkäri myös määräsi Ceelalle tuon ventolinen lisäksi käytettäksi jotain Flixotide nimistä astmalääkettä joka ilmeisesti vähentää/ehkäisee tulehdusta keuhkoissa ja rauhoittaa keuhkoputkia.

Helpottavaa sinänsä että korkealle kuumeelle löytyi järkevä syy, mutta toisaalta alkaa olo olla jo aika uupunut. Olisiko meitä jo koeteltu tarpeeksi?



Hirveästi ei neiti ole jaksanut touhuilla. Onneksi muumit sentään piristää pientä.
♥ hymyilläkin vielä jaksaa ♥

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Väsynyt pieni toipilas...

Meillä siis sairastellaan edelleen!

Lähdettiin eilen käyttämään neitiä uudestaan päivystyksessä kun kuume nousee jatkuvasti uudestaan yli 39 ja yskä on niin kova että hengittäminen on välillä todella vaivalloista.

Vietimme sitten perjantai illan sairaalassa näissä merkeissä

Pienen happiarvot olivat välillä sen verran matalalla että katsottiin parhaaksi antaa vähän lisähappea ja ventolinea. Arvoja tarkkailtiin 3tuntia ja lääkärikin arvioi tilanteen 3kertaa ennen kuin päästi meidät kotiin. Pieni oli jälleen kerran aivan fiiliksissä päästessään lääkäriin ja nautti silmin nähden kaikista tutkimuksista. En ymmärrä mistä moinen lääkäri fanitus on lähtöisin, mutta olemme varsin tyytyväisiä että tilanne on näin. Huomattavasti kurjempaa olisi käyttää tyttöä lääkärissä jos tutukimukset olisivat kurjia ja pelottavia. Ehkä meillä on vaan käynyt hyvä tuuri ja Ceela on saanut alusta asti hyvän kuvan lääkäreistä. Eilinen lempparitutkimus oli selkeästi happisaturaation mittaaminen. Hoitaja tuli odotustilasta pyytämään Ceelaa mukaansa ja neiti käveli ylpeänä itse hoitajan luokse ja ojensi sormensa valmiiksi. Isiä ja Äitiä ei huolittu mukaan mittaustoimenpiteeseen :) 

Tuota maskia vähän jännitttelin että miten neiti siihen suhtautuu, mutta sekin huoli oli turha. Ceela antoi laittaa maskin naamalleen ilman mitään mutinoita ja hengitteli lääkkeen ihan tyytyväisenä. Pari kertaa sanoi vaan että naamari pois, mutta tyytyi siihen kun luvattiin että lääkäri tulee sen kohta poistamaan. 

Happiarvot kävivät välillä jopa niinkin matalalla kuin 90 ja lääkäri jo tuumaili että saa nähdä joudummeko jäämään osastolle yöksi. Loppujen lopuksi kuitenkin arvot nousivat 99 ja pääsimme kotiin nukkumaan. Hoitaja jopa epäili että mittari varmaan välillä temppuili, koska kuulemma tyttö ei olisi ollut noin tyytyväinen ja virkeä jos arvot olisivat olleet välillä noinkin huonot. Yö meni luojan kiitos jo paremmin ja koko perhe sai jopa melkein katkeamattomat yöunet.

Tänään on kuume taas noussut pahimmillaan 39,5 mutta laskee onneksi pronaxen/panodol yhdistelmällä. Huomaa kyllä jo tytöstä että tauti alkaa viedä voimia! Leikkiä ei enää juurikaan jakseta. Pötkötellään vaan sohvalla ja katsellaan välillä muumeja.


silmistä näkee kyllä ettei tyttö ole ihan kunnossa.


Uni tuli jo Äitin sylissä ennen kuin ehdin edes vaunuihin laskea.
Päiväunet nukuttiin tuttuun tapaan ulkona, missä hengityskin kulkee näemmä huomattavasti helpommin. Unihaalari on muuten löytö sieltä turun mega sale tapahtumasta. Haalari on name itin mallistoa ja hintaa tälle jäi 15e. Olen pitkään etsinyt Ceelalla uutta isompaa vaunuhaalaria tuloksetta, niitä kun tuntuu yleensä olevan vain kokoon 80cm asti. Harvemmin vissiin näin isot enää nukkuu vaunuissa, mutta meillä tämä on vielä koettu parhaaksi vaihtoehdoksi. Sisällä kun neiti suostuu nukkumaan ihan max tunnin. Ulkona useimmiten vähintään sen 2tuntia.

Tänään on myös tutustuttu innolla omaan baby haleriin minkä lääkäri eilen määrisi käyttöön nyt ainakin tämän flunssan ajaksi!

Oppi on näemmä mennyt heti perille. Ensin tästä painetaan...

ja sitten hengitellään :)

♥ On meillä aika reipas pieni neiti ♥

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Voihan pöpöt!

Meillä taas vaihteeksi sairastellaan!

Ceela oli just viikko sitten kovassa kuumessa ja yskässä. Kuume laski parissa päivässä, mutta yskä jäi. 
Tänään iltapäivällä rupesin ihmettelemään että ompas tyttö taas lämpöisen tuntuinen. 
Kuumetta taas lähes 39!

Yskä on muttunut viime päivinä tosi hurjan kuuloiseksi ja nyt kuumenkin taas noustua tuumattiin miehen kanssa että käydään neitiä näyttämässä päivystyksessä. Neiti on niin tukkoinen ja limainen ettei itse uskalla yöllä kunnolla nukkua kun kuuntelee vaan toisen hengitystä!

Päivystyksessä olikin vastassa tosi ihana hoitaja joka mittaili ensin kuumeet ja hapetusarvot. Tämän jälkeen päästiin lääkärin luo ilman minkäänlaista odotusta. Kerrankin näin :)
Lääkäri-tätikin oli todella mukava, tutki pienen potilaan läpikotaisin ja kehui kuinka suloine ja reipas neiti on taudista huolimatta.

Ceela sai sairaslomaa maanantaihin saakka ja kunnon kuurin antibioottia ja yskänlääkettä. Toivottavasti tauti alkaa näillä talttua! Huomenna potilas pääsee Mummun hellään hoivaan ♥

Neiti lähdössä reippaana lääkäriin! Ekaa kertaa testissä tämä h&m takki, on se vaan aikas ihana! Pipo ja huivi kappiksesta.




Isi pakoilee paparazzia ;)

Lääkärin jälkeen piti tietysti harrastaa lohtuherkuttelua. 
Mikäs olisikaan parempaa kuumelääkettä kuin jäde :)





Lapset on kyllä ihme sissejä. 
Kovassakin kuumeessa vielä jaksaa nauraa ja leikkiä!

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Terkut Turusta :)

Käytiin serkkuilemassa!

Tässä vähän ulkoilukuvia viikonlopulta...














Olipas kivaa :)

♥ kiitos serkuille ♥

Me mammat päästiin lauantaina vähän shoippailemaankin. Käytiin mm. katsastamassa mega sale tapahtuma Turun messuhallissa. Sieltä lähti mukaan muutamia vaatekappaleita aikas hyvillä aleille, mutta kokonaisuudessaan tapahtuma oli vähän pettymys. Mutta olipas vaan hauskaa käydä muutama tunti humputtelemassa pitkästä aikaa!

Blogissa on ollut viime päivät hiljaista kun tuntuu että koko ajan on jotain ohjelmaa ja hulinaa. Uni on korjannut melkein joka ilta varmaan yhdeksän aikaan! Mutta täällä ollaan taas :)

torstai 10. maaliskuuta 2011

Täydellinen kirppislöytö

Cupcaken viime vuotiset kumpparit lähes uudenveroisina...

4 eurolla! En ollut uskoa silmiäni :)

Koko on 27 joten ovat vielä reilut, vaikkakin ovat pienehköä mitoitusta. 
Menevätpähän syksyllä tai ensi keväänä!

Ja pari henkan mekkoa ensi syksyksi/talveksi

3 euroa kipale :)

Kannattaa siellä kirppiksellä näköjään välillä käydä pyörähtämässä!

Ja loppuun vielä pari kuvaa viime viikonlopun prinsessasta :)



♥♥♥

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Pieni synttärisankari...

laulaa itselleen onnittelulaulua :)

video

Ja pari kuvaa päivän prinsessasta!






Huomenna vielä viimeinen rutistus ja sitten on juhlat juhlittu :)

torstai 3. maaliskuuta 2011

Kaksi vuotta sitten...

Me lähdimme hakemaan sinua kotiin

Meidän omaan kotiin...
meidän omaa lasta.
 
Kuinka sinua olikaan kaivattu!
Kuinka olimme sinusta haaveilleet ja sinua odottaneet...

Kuinka yhdessä pienessä hetkessä sinä teit minusta Äidin,
talosta kodin, ja meistä perheen.









Kuinka sinä olitkaan alusta asti niin täydellinen! 

Ja kuinka sinusta on kasvanut kahdessa vuodessa niin valloittava ja mainio tyyppi.
Sinä valaiset hymylläsi koko kodin. 

Sinä olet nyt todellakin 2-vuotias!

En voi käsittää sitä todeksi. 
Vastahan sinä olit vielä vatsani suojassa ja me ihmettelimme sinun ensimmäisiä hentoja potkuja vatsan sisältä! Nykyisin ne samat pikkuiset jalat potkivat harva se yö mahaani toiselta puolelta kun tuhiset ja pyörit välissämme.

Voi kuinka me sinua rakastamme, 
♥ meidän pieni suuri 2-vuotias ♥