keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Ihanuusteoria

Kävin tässä eräänä päivänä kuuntelemassa mielenkiintoisen luennon aiheena ihanuusteoria lapsen kasvatuksessa. Luennoitsijana Lotta Hällström.
 
Lotan omat kotisivut löytyvät täältä
Näin tämä viisas nainen on kiteyttänyt ihanuusteoriansa:
 
"Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus huomata, ettei täällä maailmassa tarvitse koko ajan pelätä ja olla huolissaan ja että hän on rakastettava juuri sellaisena kuin on, kaikkine virheineen. Keskeneräisenä. Ihanaksi voidaan kasvaa ja kasvattaa. Ihanaksi voidaan myös oppia ja opetella. Ja kaikista hienointa ihmisen ainutkertaisessa ihanuudessa on se, että se ei ole kenenkään muun ihanuudesta pois" (Ihanuusteoria- Lotta Hällström 2008)
 
Itse henkilökohtaisesti allekirjoitan kaiken sen mistä Lotta luennollaan puhui. Jokaisen lapsen tulisi kuulla vanhemmiltaan usein kuinka ihana hän onkaan, juuri sellaisena kuin on. Ei siksi että hän on niin hoikka, tai siksi koska hän on niin lahjakas koulussa tai omassa harrastuksessaan vaan yksinkertaisesti siksi että hän on sinun lapsesi. Lapsen on tärkeä tietää että hänet hyväksytään sellaisenaan. Myös silloin kun kiukuttaa ja itkettää. Nykymaailmassa meitä arvostellaan ja arvoitetaan paljon sen mukaan mitä me osaamme ja mitä me omistamme, vaikka todellisuudessa juuri ne asiat ovat täysin toisarvoisia. Jokaisella meistä pitäisi olla sama ihmisarvo ja jokainen lapsi tulisi olla oikeutettu pyytettömään rakkauteen edes omien vanhempien taholta.
 
Meillä on iltaisin mieheni kanssa tapana kehua Ceela niinsanotusti päästä varpaisiin, silitellä ja hellitellä. Kertoa kuinka rakas muru oletkaan, Isin oma aarre, kultahiuksinen prinsessa. Meillä väännetään uhmiksen kanssa usein kättä ja taistellaan milloin mistäkin. Kolmevuotias saa usein käytöksestään myös sitä negatiivista palutetta ja välillä äidin tai isin pinna palaa kun neiti taas kerran vetkutteli ruoan kanssa tai otti lelun kaverin kädestä, mitä nyt milloinkin. Jokaisin uhmiksen äiti tietää nämä kuviot. Siksi onkin mukava ottaa tavaksi iltasadun jälkeen kertoa ne ihanat asiat lapsesta,että päivän viimeinen asia minkä kuulee on juurikin se että sinua rakastetaan, sinä olet aivan ihana ♥
 
Itseä välillä painaa huoli kuinka antaa tarpeeksi aikaa ja huomiota tuolle pienelle tytölle joka "joutui" kertaheitolla isomman tytön saappaisiin kun pikkuveljet syntyivät. Isompi on se joka joutuu odottamaan, hän joutuu välillä syömään aamupalan yksi pöydässä kun äiti syöttää pikkuveljiä. Ja se todella kirpaisee. Vaikka hänelle järjestetään säännöllisesti omaa aikaa, joskus isin kanssa uintireissun muodossa, joskus äitin kanssa yhdessä kaupungilla ja joskus yökyläreissu mummun luona. Silti välillä miettii että kyllä siinä oli elämänmuutosta kerrakseen kun pikkuveljet tulivat tuplana taloon. Ei se ole ihme että välillä ottaa aivoon ja uhma nostaa päätään. Äidin huomiota hankitaan hyvällä tai pahalla. Luotan omiin vaistoihini ja uskon kasvattavani oikein kun olen päättänyt kasvattaa lempeästi. Koskaan ei tarvitse yksin itkeä ja kaikki hölmöilyt saadaan anteeksi. Äidin syli on aina avoin, jokaiselle kolmelle ihmeelle. Meillä tämä kolmevuotias saa edelleen nukkua vanhemman vieressä yönsä ja vihdoin luotan että meille on hyvä näin.
 
Meillä ei ole kiire kasvattaa lapsesta isoa, meillä on haave kasvattaa lapsesta onnellinen ja luottavainen.
 
Pieni ja hento ote ♥
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

♥♥♥
 

 

18 kommenttia:

  1. Sydän sulaa näitä kuvia katsellessa. ♥ Olette ihania!

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus ;ihanat lapset teillä..<3

    VastaaPoista
  3. Tämä on niin totta:)meilläkin poika 1v9kk nukkuu toisinaan meidän välissä enkä koe siitä syyllisyyttä.

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus <3

    Meille on myös tärkeää kertoa lapsille päivittäin, kuinka ihania he ovat. Koskaan siitä ei olla taidettu puhua/sopia keskenämme mitään, vaan se on jotenkin tullut ihan automaattisesti molemmilta. Lapset kuulevat sen monta kertaa päivässä molemmilta vanhemmilta. Mä ihailen vajaa 3 -vuotiaan vahvaa itsetuntoa ja toivon, että pystyisin tehdä oman osani sen suhteen, että itsetunto myös pysyisi hyvänä.

    Meillä isompi lapsi ei nuku vieressä. Toisinaan se vähän kirpaisee, etenkin jos lapsi itse pyytää päästä viereen. Totuus on kuitenkin se, että jos typy nukkuu meiän vieressä, ei meistä kukaan nuku kunnolla. Tyttö pyörii ja turhautuu itsekin siihen, kun ei ole tarpeeksi tilaa pyöriä. Harkitsin joskus sängyn siirtämistä meiän sängyn viereen, mutta nykyisin tyttö on tyytyväinen, kun saa herättyään kipittää viereen :)

    VastaaPoista
  5. Tärkeä ja ihana postaus! Olet viisas äiti!

    T:Kolmen pienen äiti

    VastaaPoista
  6. Ihana<3 Tuli heti parempi mieli kiukkuaamun jäljiltä :)

    VastaaPoista
  7. Ihana postaus, tuli tippa linssiin <3
    Niin totta joka sana :)!

    VastaaPoista
  8. Taas niin ihana kirjoitus! Ja niin totta.

    Mekin olemme systemaattisesti koettaneet pitää huolta siitä yltiöpäisestä positiivisesta palautteesta, mutta kyllä välillä on ollut sellaista uhmaa, että kehut meinaavat väkisinkin jäädä vähäiseksi...

    Vaikka meillä tyttö ei joudukaan huomiosta taistelemaan muiden kanssa, niin oma matkatyöni on sellainen, että se rajoittaa yhteistä aikaa. Siksipä olenkin yrittänyt pääsääntöisesti painottaa oman vapaa-aikani tytän kanssa touhuamiseen, parisuhde on - kuten melkein kaikilla pienten lasten vanhemmilla- valitettavasti se mikä jää nyt vähimmälle huomiolle. Mutta onhan tämä lapsuus niin lyhyt aika ja kohta ei enää äidin seura kelpaakaan. :)

    VastaaPoista
  9. Minäkin aivan liikutuin kaunista kirjoitustasi lukiessa. Pystyin samaistumaan hyvin, sillä täälläkin asustaa vauva sekä uhmis.

    Kiitos tästä kirjoituksesta ♥

    VastaaPoista
  10. ihana <3
    olet ihana äiti, sinulla on maailman onnellisimmat lapset sen takia <3
    liikutuin taas ja ihania kuvia
    niin kaunis herkkä Ceela kuvassa jossa rusetti päässä nukkuu <3
    voih, piti oikeen miettiä kehunko tarpeeksi tuota isointa pientä kaiken keskellä :/ Liikutuin hänen tekemästä isänpvä kortista kovasti; siinä luki isän kanssa on ihana potkia hellokitty palloa! voij toista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ Itsekin oot ihan yhtä ihana äiti!Meilkin oli päikys tehty kortti mihin oli kerrottu mikä on mukavinta isin kanssa: leikkiä ja katsoa telkkaria isin kainalossa ♥ Tarkoittaa siis viikonloppuaamuja kun katsovat piirrettyjä yhdessä sohvalla kun äiti ja pikkuvellut nukkuvat :) Kotona viel lisäsi siihen uintireissut isin kans.

      Poista
  11. Ihana Iita olet <3 Tosi hyvä muistutus tämä kirjoitus.

    VastaaPoista
  12. ootte kyllä ihan parhaita vanhempia!! :)

    VastaaPoista
  13. Ihana kirjoitus. Itsekin toivon ennen kaikkea, että osaisimme kasvattaa tyttärestä sellaisen, joka osaisi ottaa myös muut huomioon, vastuuntuntoisen, itsenäisen ja että olisi sellainen sisu jolla mennä läpi vaikka harmaan kiven. Itse olen saanut elämässä sisun kovan elämänkoulun kautta, eikä kotoa saatu kasvupohja ollut täysin turvallinen.. mutta juuri sen vuoksi haluan oman lapsen kohdalla tehdä toisin.

    VastaaPoista
  14. Te olette huippuperhe :)

    VastaaPoista
  15. Voi kun ihania kommentteja ♥ Ei me kuitenkaan olla valitettavasti mikään täydellinen perhe, kyllä meilläkin välillä korotetaan ääntä ja menetetään hermoja. Pääsääntöisesti kuitenkin koitetaan kasvattaa hyvin hellästi ja rauhallisesti. Niin kuin sydän sanoo ♥ Ja vaikka välillä uhmakänkkä temppuilee ja äitiä harmittaa niin silti se oma pieni on äidin silmissä se ihanin ja kaunein keijukainen. Pikkuprinssien kans on vielä niin helppoo kun omaa tahtoa ei vielä kovin paljon löydy ja herrat ovat muutenkin niin tyytyväisiä tapauksia. Tuplauhmaa odotellessa :D

    VastaaPoista