keskiviikko 15. joulukuuta 2010

14 ja 15 luukku

Miten näitä luukkuja onkin niin vaikeaa muka avata joka päivä? Jotenkin tämä joulukuu tuntuu olevan yhtä juoksua pää kolmantena jalkana ja sitten joka toinen aamu huomaa nukahtaneensa lapsensa kanssa edellisenä iltana klo.20 aikoihin!

Eilinen oli jotenkin henkisesti raskas päivä. Meillä oli oman päiväkotiryhmän joulujuhla klo.18.00 ja kuinka ollakkaan Ceelalla oli oman ryhmänsä joulujuhla tietysti samana päivänä ja samaan kellon aikaan! Ja minä jouduin tietysti menemään sinne oman ryhmän joulujuhlaan koska meidän juhla oli lyöty lukkoon jo paljon ennen kuin Ceelan juhlasta tuli ilmoitus kotiin. Ja kaiken lisäksi meidän ryhmästä oli jo yksi henkilö sairaslomalla joten en voinut jättää työkaveria pitämään juhlia yksinään. Voin kertoa että oli kohtuu paskat fiilikset koko päivän. Yritin hymyillä meidän juhlissa ja seurustella vanhempien kanssa ja koko ajan mielessä pyöri vain että miten Ceelan juhla menee ja mitä kaikkea hienoa minun pieni rakas siellä esittää. Isi ja kummitäti olivat katsomassa ja taltioimassa Ceelan juhlaa. Hämyinen videomateriaali ja valokuvat eivät kuitenkaan voi ihan korvata sitä mitä mielestäni menetin. Lapseni ensimmäiset joulujuhlat. Tämän takia ei ollut eilen illalla oikein fiilistä blogata mistään.

Ennen juhlia käytiin vähän ulkoilemassa kirpeässä pakkassäässä...







Ja tänään katselin kotona ympärilleni ja koitin etsiä joulun merkkejä...

Hyasintti on oma lemppari joulukukka. Lapsuuden jouluista muistan aina hyasintin tuoksun, ja haluan aivopestä Ceelalle saman mielleyhtymän :)

Rakas tonttutyttö on muuttanut eteisen lipaston päälle...

ja töistä jahlaksi saadut joulutähdet pääsivät kunniapaikalle tonttutytön viereen :)



 Ja tässä vielä ihan ohi aiheen yksi kuva. Tyylilyylin Anni kyseli tuon pomp de luxin haalarin mitoituksesta niin vertasin sitä vaan näin äkkiä meidän molon haalariin. Ilmoita Anni jos haluat tarkkoja mittoja tuosta haalarista!


Alla pomp de lux 98cm
päällä molo polaris 86cm

Haalareissa siis kahden koon heitto ja sen huomaa selkeänä koko erona. Pompin haalari on jonkun verran leveämpi ja pituutta on reilusti enemmän joka suunnassa.




5 kommenttia:

  1. Uusi lukija täällä :) Onpa teillä nätti Ceela-tyttö! Ymmärrän ketutuksesi kun juhlat missasit, oikea Murphyn laki kyllä noitten työjuttujen kanssa :-/ Onneksi näet videolta ja ennen kaikkea hengessä olit mukana.

    Ihania jouluisia yksityiskohtia! :)

    VastaaPoista
  2. On varmasti ollut ihan kamalaa, kun on joutunut skippaamaan pienen joulujuhlat. :(

    Minäkin niin tykkäisin hyasinteista, ostinkin niitä jo viisi kappaletta ympäri taloa, mutta heti niiden alettua kukkimaan, huomasin, etteivät sovi astmaperheeseen.
    Pakko oli heittää pois. Nyt täytyisi löytää joku yhtä kaunis vähemmän haiseva joulukukka. :)

    VastaaPoista
  3. Iita; ihana blogi!!! Kuulin tästä vasta tänään, kun Arja kävi ja piti heti ihan kurkata, kun tytöt ovat päikkäreillä. Kun ehdin, niin luen vanhmpiakin postauksia. Mahtavaa, kun jaksat töiden lisäksi tätäkin pitää yllä. Terkkuja Ceela-pikkuserkulle meidän tyttösiltä!

    VastaaPoista
  4. Varmasti on ollut vaikeaa, kun et päässyt Ceelan joulujuhliin :( Mun äiti ei koskaan päässyt mun joulu-tai kevätjuhliin, opettaja kun on. Koulullaan olivat tehneet päätöksen, että kukaan ei pääse kun kaikilla niitä lapsia on... Lakkiaisiin sentään tekivät poikkeuksen :) Onneksi nykyisin saa kaiken videolle ja hyviin kuviin, vaikka eihän se tietysti silti sama asia olekaan.

    VastaaPoista
  5. Terhi: Voi kiitos :) Kiva että löysit tänne, tervetuloa! Todellakin oli huonoa tuuria että sattui nuo juhlat päällekäin, ensi vuonna kyllä pidän huolen ettei sama vahinko pääse toistumaan.

    Emmi: Oli kyllä juuri niin kamalaa kuin kuvitella saattaa. En varmasti ole ainut äiti joka on missanut lapsen juhlat, mutta mulle se ainakin oli kova pala. Voi harmi ettei teillä voi hyasintteja pitää esillä. Meidänkin perheessä minun isänä on allergikko ja muistan että niitä hyasintteja ei saanut olla kerrallaan liian montaa ainakaan samassa huoneessa, ettei toista alkanut ahdistaa. Toivottavasti teille löytyisi joku yhtä ihana vähemmän tuoksuva kukkanen :)

    Jutta: No moikka :) Kiva kun tulit täällä pyörähtämään. En ole itse blogista mitään muistanut mainitakaan. Perimmäinen tarkoitus blogia aloitellessa oli kirjailla muistoksi Ceelan kasvua ja kehitystä, mutta on tähän mahtunut paljon mukaan myös kevyttä lastenvaatehörhöilyä yms. hömppää. Ceela-neiti lähettää myös hurjasti terkkuja suloisille pikkuserkuille :)

    Petuli: No kuulostaa kyllä kurjalle tuo sinunkin kokemuksesi. On myös varmasti äidilläsi ollut moneen otteeseen kurja mieli tuosta asiasta! Onneksi tosiaan voi edes kuvata juhlissa että jää sentään jotain muistoja :)

    VastaaPoista