Moikka taas!
Käväistiin Mummon ja Ukin luona viikonloppuna Rautalammilla.
Siellä oli taas joka vuotiset pestuumarkkinat, ja niitä ei ihan pienin perustein missata.
Muistan vieläkin kuinka lapsena niitä markkinoita odotettiin kuin kuuta nousevaa.
Pienelle kylälle tällaiset markkinat ovat ihan huippujuttu. Ihmisiä valuu myös naapuri kunnista ja kaupungeista markkinahärdelliä ihmettelemään. Tämä joka vuotinen tapahtuma on tapaamispaikka meille ketkä nykyisellään asustellaan jossain muualla. Suuri osa vanhoista ystävistä on markkinoiden aikaan paikalla ja kuulumisia vaihdellaan puolin ja toisin :)
Ceelakin on markkinoille osallistunut joka ikinen vuosi tämän pienen elämänsä aikana :)
markkinoilla käydään tietysti hurjastelemassa tivolilaitteissa useaan otteeseen.
Tämä samainen karuselli oli markkinoilla jo minun lapsuuteni aikaan.
Tuntuu jotenkin juhlalliselta että oma lapseni ajelee samassa karusellissa missä minäkin aikoinani!
Ja markkinoilta saa tietysti joka vuosi valita mieluisen markkinapallon,
tänä vuonna voiton vei ylläripylläri muumipeikko :)
Tämän kanssa ollaan viime päivinä myös nukuttu!
Tänä vuonna markkinoilla tutustuttiin uutena herkkuna hattaraan...
me aikuiset tosin vähän verotettiin tuosta hattarasta jotta vältyttiin pahemmilta sokeriövereiltä :)
Markkinoilla koettiin myös ihastuksen tunteita ja käytiin ihanan pojan kanssa
lakuleffeillä=lakutreffeillä.
Siellä ne kävelivät markkinoilla yhdessä lakuja mutustellen ja isompi niin huolehtivasti ohjaili pienempäänsä ihmispaljoudessa, nyyh miten liikkiksiä olivatkaan yhdessä ♥
Markkinoilla järjestetään myös joka vuosi MLL:n nappulajuoksut.
Viime vuonna juoksut meni upeasti ja tämän vuotisiin juoksuihin lähdetiin rintarottingilla ja henkseleitä paukutellen puolustamaan kultamitallia, ja kuinkas sitten kävikään?
Meidän pieni juoksija oli niin innoissaan ettei malttanut odottaa lähtölaukausta ja yritti ottaa varaslähdön jolloin isukki koitti neitiä vähän pidätellä ja siitäkös se soppa syntyi :)
Meidän juoksijalupaus veti itkupotkuraivarit ja jäi lähtöviivalle mahalleen raivoamaan kun muut pikkujuoksijat lähtivät matkaan!
Tarviiko edes sanoa että hippusen verran nolotti kantaa huutava ja rimpuileva rakkauspakkaus pois radalta.
Äitiyteni loistohetkiä :)
Jos tästä jotain positiivista haetaan niin ensi vuodelle ei ainakaan ole suorituspaineita, tästä ei ole suunta kuin ylöspäin!
Kokonaisuudessaan markkinat olivat taas ihan huiput.
Kiitos ihanille ihan parhaasta seurasta,
ensi vuonna taas uudet kujeet ;)
Voi, aina ei tosiaan mene ihan suunnitelmien mukaan :) Mäkin käyn kotipaikkakunnan tietyissä kesätapahtumissa, on niin hausja nähdä tuttuja.
VastaaPoistaHehee, meilläkin 5v otti juoksukilpailussa ensin aivan uskomattoman varaslähdön (ja tajusi sen vasta juostuaan maaliin :). Oikea juoksu ei mennytkään enää sitten niin putkeen, kun oli täysin juossut jo hetken aiemmin. Hehee, ihania!
VastaaPoistaKyllä lapsille voi antaa huoletta hattaraa silloin tällöin. Hattarassa on keskimäärin kaksi (2) !! palaa sokeria. Tämän kertoi ihan hattaranmyyjä minulle! Monelle tulee yllätyksenä!
VastaaPoistaaahh ihana postaus jäälleen kerran.
VastaaPoistateilläpä on ollut kivat markkinat vaikka ei nyt mitalia tullutkaan nappula juoksusta .;)
Ihana postaus TAAS, sä se osaat kirjottaa <3 Ja myös ihana viikonloppu ollut teillä, vanhojen ystävien näkeminen on aina ihanaa :) Söpö tuo karusellijuttu, kun sinäki siinä olet lapsena pyörinyt :) Niin ja lasten urheilukisat ei aina mene ihan nappiin (noin vanhempien näkökulmasta) nimim. kokemusta on :D
VastaaPoistaAnni: Juu ei mene ei :) Meillä opetellaan nyt elämään uudenlaista arkea uhmaikäisen kanssa joka ei aina ihan taivukaan enää siihen äidin/isin tahtoon!
VastaaPoistaMarika: Voi toista :) Ihania nämä meidän kilpajuoksijat!
Anonyymi: Tulipa tosiaan yllätyksenä tuo sokerimäärä! Itse olisin veikannut vähintään 10sokeripalaa, kun eikös ihan tavallisessa jugurttipurkissakin ole useampi pala sokrua?
Anonyymi: Juu markkinareissu oli tosiaan onnistunut, vaikkei sitä mitallia tullutkaan
:) Nyt jälkeenpäin siitä juoksusuorituksesta on jo helppo repiä huumoria, vaikka kyseisellä hetkellä vähän hävettikin :)
Anonyymi: Voi kiitos :) Juu eihän noilta pieniltä mitään suorituksia pitäisikään odottaa. Meilläkin oli vaan toiveena että juoksisi omin jaloin maaliin ja saisi iloisen kokemuksen onnistuneesta suorituksesta, mutta näistä kisoista taisi kyllä enemminkin jäädä paha mieli. Seuraavana syksynä sitten paremmalla onnella :)