Tänään oli taas odotettu ja jännitetty ultrapäivä Naikkarilla.
Pojilla oli hyvä vauhti mahassa ja ultrassa näytti kaikki olevan ihan hyvin.
Painoeroa on edelleen, mutta se ei ole onneksi kasvanut.
Tämän päivän painoarviot
Pilli 2500g
ja
Pulla 2200g
Nämä meidän pojat ovatkin jo jonkun aikaa kasvaneet yläkäyrillä,
ja viime viikolla lääkäri alkoi ehdottelemaan sokerirasitukseen menoa varanvuoksi.
Oman huonon vointini vuoksi pyysin kuitenkin että saisin mielummin mittailla sokerit kotona,
kuin että olisin ensin 12tuntia syömättä ja lähtisin raahautumaan huonovointisena labraan,
juomaan järkyttävää litkua ja voimaan entistäkin huonommin.
Lääkäri suostuikin tähän kotimittaukseen ja aloitin mittailut perjantaina.
Viikonlopun aikana itselleni kävi jo selväksi että arvot ovat selkeästi koholla ja tiesin
että niihin tullaan puuttumaan, valitettavasti.
Ja niinhän siinä tosiaan kävi että lääkäri diagnosoi selvän raskausdiabeteksen,
ja määräsi pistoshoitoisen pitkävaikutteisen insuliinin heti käyttöön.
Lääkärin jälkeen menin vielä sydänkäyrälle ja tapaamaan samalla diabeteshoitajaa
joka olikin aivan ihastuttava tapaus.
Hän antoi minulle vastoin lääkärin määräystä vielä viikon armonaikaa
yrittää korjailla sokeriarvoja ateriarytmiä muuttamalla koska arvot eivät olleet mitään
hälyttävän korkeita. Hän epäili että olen pitänyt liian pitkiä ateriavälejä ja että sokerit heittelevät
laidasta laitaan. Nyt siis uusilla ohjeistuksilla koitetaan petrata arvoja ja toivotaan että se auttaa.
Tosin eipä se insuliinikaan mulle ole mikään maailman loppu koska tätä raskautta ei ole joka tapauksessa jäljellä enää montaakaan viikkoa.
Lääkärin kanssa yhdessä todettiin että olipa hyvä että sain ne kortisoni pistokset viime viikolla, koska raskausdiabetes nimenomaan hidastaa sikiöiden keuhkojen kehitystä. Nyt ainakin on tehty kaikki voitava jotta pojat syntyisivät mahdollisimman hyvä vointisina.
Seuranta jatkuu nyt tämän uuden diagnoosin myötä entistä tarkempana.
Uusi sydänkäyrä otetaan jo tämän viikon perjantaina ja seuraava ultra ensi torstaina.
Ystäväni tänään sanoi niin hyvin kuullessaan uudesta vaivasta että ei voi olla totta,
sä keräät kaikki mahdolliset vaivat mitä vaan olla olemassa.
Kerää koko sarja :)
Lähinnä alkaa jo huvittaa...
Tosin välillä olo on jo niin kaamea että itku on kyllä lähempänä,
mutta koitan tsempata itseäni sillä ajatuksella että kun tänne asti on päästy niin
nämä muutamat viimeiset viikot menee vaikka päällän seisten!
Masu rv 33+0
Onhan se aika huikea.
Erään herttaisen kaupantädin sanoin se on herkullisen mehevä :D
Painoa on tullut 14kg ja tuntuu että melkein kaikki siitä on tuossa jättikuulassa
Vatsanympärys on hulppeat 114cm
ja sf-mitta 39
