Hui kauhistus miten aika kuluu, poikien syntymästä on jo reilu kaksi kuukautta!
Päivät vaan hujahtavat ohitse, ja välillä huomaan ihmetteleväni kuinka nämä pienet pojat ovat taas kasvaneet ihan huimasti. Ja kuinka uusia ilmeitä ja eleitä tulee lisää joka päivä. Poikien kehitystähän seurataan tietysti korjatun iän mukaan eli pojilla on nyt siis ikää 5viikkoa, vaikka syntymästä onkin se 11viikkoa. Selkeitä hymyjä meillä on nyt nähty muutaman viikkoa, ja viimeisten parin viikon aikana molemmat ovat oppineet vastaamaan hymyyn hymyllä. Ja nyt viimeisten päivien aikana molemmilta on tullut jo pieniä nauruhekotuksia, ja pakko sanoa että ei ole kyllä mitään suloisempaan kun nuo tuplahymyt.
Minun omat hymypojat, naantalin aurinko ja hangon keksi :D
Linus
Lucas
Ja vaikka pojat kuinka ovat identtisiä, niin tällä hetkellä heidät tunnistan vielä helposti. Kokoeroa on edelleen se liki 500g joten Lucaksen tunnistaa pulleista poskista :) Kummallakin on myös vielä kaljuja länttejä päässä kanyyleiden jäljiltä joten niistä on myös helppo tunnistaa kumpi on kumpi. Nukkuessaan viereikkäin pojat ovat todellakin valtavan samannäköiset, mutta hereillä ollessaan heillä on selkeästi omia ilmeitä joista pystyn heidät erottamaan. Hauska huomata kuinka "samoilla" silmilläkin voi katsoa niin eri tavalla. Lucaksella on usein hyvin utelias ja kiinnostunut ilme ja pilkettä silmäkulmassa, Linus taas katselee ympäristöään hyvin tarkkaavaisesti, monesti jopa hieman epäilevästi, tai haikean pohdiskelevasti.
Lucas
Linus
Pojilla on luonteissa ja temperamentissakin selkeitä eroja. Lucas kaipaa usein itselleen seurustelukaveria ja viihtyisi vaikka aina jonkun sylissä. Hädän tai nälän hetkellä hän alkaa ilmoittelemaan itsestään säälittävällä hennolla valitusäänellä ja vasta jos palvelua joutuu odottamaan hän alkaa korottaa ääntään niin että äiti todella tajuaa :)
Linus
Lucas
Linus taas viihtyy pidempiä aikoja sitterissä, sängyssä tai lattialla ja ihmettelee mitä ympärillä tapahtuu, mutta hän taas on selkeästi äkkipikaisempi ja vaatii ruokaa ja palvelua paljon kovemmalla volyymilla kuin veljensä. Jos tutti sattuu tippumaan suusta niin Linus karjaisee saman tien täydellä keuhkokapasiteetilla kun vastaavassa tilanteessa Lucas pyörittää päätä vimmatusti etsiäkseen tippuneen tutin ja vasta hetken päästä alkaa "huutelemaan" äitiä apuun.
Lucas
Linus
Perusolemuksetkin on erilaiset. Lucas on pienestä pitäen ollut rento tyyppi, aina kädet ja jalat pitkin pituuttaan köllättelee sängyllä, kun taas Linus viihtyy paremmin miltei sikiöasennossa. Sylissäkin Linus vetää itseään ihan pieneen kippuraan minua vasten, ja Lucas taas röhnöttää täysin lötkönä :)
Lucas
Linus
Eli kun usein minultakin kysytään kuinka tunnistan pojat toisistaan niin keinoja on monia. Pelkäsin itsekin alkuun että sekoitan heidät keskenään, mutta kaipa se menee niin että äiti tunnistaa kyllä omansa. Kaksi samanlaista, mutta silti niin erilaista, omia yksilöjään molemmat!
Linus
Lucas
♥ elämäni miehet ♥
Hei. Olen seuraillut blogiasi noin puolisen vuotta, mutta kommentoiminen on jäänyt. Nyt on kuitenkin pakko sanoa, luettuani tämän jutun identtisistä pojistasi, että aivan kuin meidän identtisistä tytöistä olisit kirjoittanut ( painoeroineen ja luonteenpiirteineen). Vanhemmista niin erillaiset ja helposti erotettavat ja muut ei sitten erottaneet millään. Kyllä eleillä ja ilmeillä on niin paljon merkitystä. Oikein paljon "tuplasti" onnea koko perheelle ja speciali onnittelut isolle siskolle!! On varmaan yhtä ylpeä pikkusisaruksistaan, kuin meilläkin 3v. vanhempi isosisko. ONNEA :)
VastaaPoistaVoi kiitos, ihanaa aina saada viestiä muiden kaksosten äideiltä :) Kyllä Ceelakin on kovin ylpeä ollut veljistään. Hoitaa usein mielellään ja on jopa kehuskellut kyläillessä että minullapa onkin kaksi vauvaveljeä. Ceelan parhaalla ystävällä on saman ikäinen pikkuveli ja eräänä päivänä Ceela totesi että ystävällään onkin vain yksi velivauva mutta hänelläpä on kaksi :)
PoistaTodella suloisia teidän pienokaiset!
VastaaPoistahttp://prinsessaramapaa.blogspot.com/
Ihania kuvia suloisista pikkuisista!
VastaaPoistaon ne vaan ihanat <3 Aika menee kyllä hurjaa vauhtia!
VastaaPoistaMeidän tytöt eivät ole identtiset ja ovatkin monessa asiassa kuin yö ja päivä. Sitä on hauska seurata :)
Aurinkoisia päiviä koko poppoolle!
Onhan ne, ihan kuten teidänkin tytöt :) Huomasin että blogisi oli mennyt salasanan taakse, jatkan mielellään lukijana jos haluat laittaa kutsua.
PoistaSuloiset pojat. <3 Ja oli kiva lukea noista poikien eroavaisuuksista. :)
VastaaPoistaPikkuvauva-aika on menee kyllä niin nopeasti ohi, aika vaan kiitää. Mun pieni on kohta jo 8 kk, voi apua! No onneksi on vielä vähän aika pieni, mun vauva. <3
Voi nämä kuvat ovat kyllä niin suloisia, että ihan tulee vauvakuume!!! Onneksi lähipiiriin on syntymässä kolme poikavauvaa kesän aikana joten pääsen heitä ihailemaan. Kaikkea hyvää teille ja ihanaa aurinkoista kesää :-)
VastaaPoistaOlen joskus miettinytkin, että miten äiti erottaa identtiset kaksoset. No, nyt se selvisi.
VastaaPoistaSuloisia pikkuisia!
Aivan ihanan hurmaavat pakkaukset. Voi kun ne joskus vastaan tulisivat :)
VastaaPoistaAlimmasta kuvasta huomasin Lucaksen poskien pyöreyden mutta kyllä ne minun silmään ovat saman näköiset.
Jos olet joskus kotosalla tyttöjen kanssa niin voidaan vaikka tulla teille kahvittelemaan jos haluut nähdä ukkoja ihan livenä :)
PoistaVoi että, syntyisipä oma pian (ihan vielä ei kyllä tartte, mutta toivon jo kovasti että LA olisi himpun lähempänä!) ♥
VastaaPoistaVoi kyllä se aika menee nopeasti ja pian saat oman murusen hoidettavaksi :)
Poistahihi! on kyllä sulosia pojat. nii söpöjä:)
VastaaPoistaompas suloisia poikia! :) syökö lucas ollenkaan tuttia? :)
VastaaPoistaJuu molemmat syövät tuttia varsinkin väsyneenä tutti kelpaa suuhun tuomaan unta :) Sylissä olessaan eivät yleensä tuttia kaipaa, harmi vaan kun äiti ei voi koko ajan sylitellä molempia ;)
PoistaNiin ihania... Olenkin miettinyt, että miten erotatte pojat toisistaan. Ovat aivan samannäköisiä ainakin minun silmiin :)
VastaaPoistaMutta kyllähän äiti nyt lapsensa tunnistaa ;)
On kyllä niin söpöjä pieniä <3 ja niinhän se on, että jokainen on pienestä pitäen oma yksilönsä. Se on jotenkin niin ihanaa vauva-ajassa, kun saa tutustua omaan pieneen vauvaan ja oppia tuntemaan hänet!
VastaaPoistaKaverin pikkusiskot ovat identtiset ja mulle käy aina niin, että erotan heidät helposti, jos ovat yhtä aikaa paikalla. Jos vain toinen on läsnä, on mulla aina vaikeuksia miettiä, kumpi tytöistä hän on. Silti esim. jos näen heidät kävelemässä vieretysten, erotan selkäpuoleltakin kumpi on kumpi. Jotenkin yksitellen se on niin vaikeaa, kun molemmilla on samanlaiset hiukset ja samanlainen vaatemaku (=yhteinen vaatekaappi...) :D
Juu meillä ihan sama että kun pojat ovat vierekkäin niin ovat helppo tunnistaa, mutta kun ovat erikseen ja varsinkin jos on kypärämyssyt päässä niin aika mahdoton tehtävä tietää kumpi on kumpi :D
PoistaKauniita ja varsin söpöjä lapsia teillä :) !
VastaaPoistaerottaako sun mies pojat, entä Ceela? meillä meni tosi kauan ennen ku Sami erotti tytöt varmaan joku 2-3kk meni.
VastaaPoistaSamilla menee välillä kyllä pojat sekaisin, useimmiten kyllä kuitenkin tunnistaa. Mutta olen tosiaan itsekin pari kertaa sekoittanut jos ovat olleet ulkovaatteissa ja kypärämyssyt päässä jolloin ei kasvonpiirteet erotu niin hyvin :) Ceela tuntuu usein vaan arvaavan kumpi on kumpi. Jos ovat erilaisissa vaatteissa niin silloin Ceela muistaa hyvin kumpi on kumpi :)
PoistaJestas, miten suloisia vauvoja ♥
VastaaPoistaihania poikia kerrasaan!♥
VastaaPoistahei aattelin kysäsätä et pysyykö blogin nimi poikien myötä samana? olisiko hyvä ehdotus pitää joku postaus jossa lukijat saisivat ehdottaa nimiä..?!:)
¨
AURINKOISIA JA ILOISIA PÄIVIÄ KOKO PERHEELLE!:)♥♥♥
Hei, olen itse miettinytkin mahdollista uutta nimeä blogille mutten ole keksinyt mitään mieluisaa. Hyvä idea että voinkin jossain vaiheessa kysäistä vinkkejä teiltä lukijoilta :)
PoistaKiitos kaikille kauniista kommenteista ja anteeksi että vastaaminen nykyisin täällä päässä kestää. Kaksoset pitävät huolen siitä ettei äidillä ole enää niin paljon aikaa roikkua netissä :)
VastaaPoistaItse hoidan päivittäin identtisiä poikia. Minun mielestä ne ovat aivan erillaiset, mutta vieraat eivät näe niissä mitään eroa. Myös luonteeltaankin ovat tosi paljon erilaisia.
VastaaPoistaMinun mielestä on ihana seurata kaksosia. Heillä on niin sellainen oma side. Ja miten ne ymmärtääkin toisia katseesta yms. Ja aina joka kerta pistää hymyilyttämään heidän "juttelunsa". Molemmat eivät siis puhu, mutta juttelevat täysin keskenään. Ja nuo pojat on niin erottamattomat parivaljakko. Jos toinen on lähtenyt isän kanssa kauppaan, niin se kotona oleva on jotenkin vaisu ja kaipaa sitä "puuttuvaa puoliskoa". Jaksamisia sinne arkeen! Aina se ei ole niin helppoa, kun molemmat haluisi juuri nyt ja heti sen tietyn asian.
Kiitos :) Ai teillä kans identtiset poitsut, onneksi olkoon! Vaikka välillä onkin rankkaa niin en voisi suurempa onnea kuvitella :) Kaksosten side on tosiaan jotain täysin ainutlaatuista, olen etuoikeutettu että pääsen sitä omien poikien kautta seuraamaan!
VastaaPoista