Kuten jo tiedätte meille odotetaan kaksosia syntyväksi kevät-talvella.
Ensimmäinen tunne meillä itsellämme asian selvittyä varhaisultrassa oli varmasti järkytys,
vaikkakin molemmat naurettiin asialle hölmistyneinä. Ensimmäiset päivät ja viikot sitä miettii että miten tämä voi olla mahdollista, miten muka meille voi syntyä kaksoset. Sitten sitä mietitään että APUA, miten me pärjätään kahden vauvan ja yhden leikki-ikäisen kanssa?
Pakkohan sitä on pärjätä, onhan muutkin pärjänneet mutta helppoa se ei varmasti aina tule olemaan. Sitten mietitään miten me pärjätään rahallisesti kun kaikkea pitää kohta hankkia tuplana, ja monia asioita myös triplana kun isosiskokin tosiaan löytyy. Ihan varmasti kaikki asiat järjestyy, niinhän ne on aina ennenkin järjestynyt. Mutta silti moni asia huolestuttaa, ja niin varmasti kuuluukin huolestuttaa. Tämähän on tavallaan itsensä valmistamista tulevaan elämäntilanteeseen.
Kaiken tämän panikoinnin ja pähkäilyn tuloksena me molemmat olemme kuitenkin ikionnellisisa ja kiitollisia että meidän perheeseen odotellaan vauvoja tuplana.
Mikä voisikaan olla tämän hienompi kokemus?
Omien ajatusten selkiinnyttyä ja tilanteen tasoituttua minulle on iskenyt aivan järkyttävä tiedon nälkä tätä kaksoraskautta koskien.
Niskapoimu ultrassahan selvisi, että meille on tulossa identtiset kaksoset. Tämä voitiin todeta sen perusteella että vauvat olivat samassa sikiöpussissa ja heillä on yhteinen istukka. Kätilö koitti kovasti etsiä sikiöiden välistä jonkinlaista kalvoa, mutta ei ollut loppupeleissä ihan varma että oliko siellä mitään kalvoa vaiko ei? Tämä asia jäi epäselväksi ja se on ruvennut päivä päivältä vaivaamaan enemmän. Meidän raskaus on siis monokoriaalinen kaksosraskaus, mitä kaikki tämä oikein siis tarkoittaa?
Koitan selittää asian mahdollisimman yksinkertaisesti.
Kaikista kaksosraskauksista n.70% on epäidenttisiä ja n.30% siis identtisiä.
Me kuulumme siis tähän 30 prosentin sakkiin.
Mutta eipä tehdä asiasta näin helppoa.
Identtisiä kaksosraskauksia voi olla 3 eri tyyppiä,
luettelen nämä tyypit tässä
Diamnioottis-dikoriaalinen raskaus:
Tässä raskaustyypissä sikiöillä on omat istukat, omat suonikalvot ja omat vesipussit,
joten tässä monisikiöraskaustyypissä on vähiten riskejä, edellyttäen että istukat toimivat normaalisti.
Diamnioottis-monokoriaalinen raskaus:
Sikiöillä on yhteinen istukka ja suonikalvo, mutta omat vesipussit.
Riskejä tässä raskaustyypissä siis enemmän yhteisen istukan ja suonikalvon vuoksi.
Monoamnioottis-monokoriaalinen raskaus:
Sikiöillä on yhteisen istukan ja suonikalvon lisäksi myös yhteinen vesipussi.
Kyseinen raskaustyyppi on erittäin harvinainen. Kaksosraskauksista vain noin 1% on tällaisia.Tässä raskaustyypissä perinataalikuolleisuusriski on suuri. Sikiöiden välisten vaarallisten suoniyhteyksien lisäksi sikiöillä on vaarana toisen napanuoraan sotkeutuminen. Uusien tutkimusten valossa sikiöiden kuolleisuusriski on noin 10-15%. Vanhojen tietojen mukaan jopa 30-70%. Tutkimuksissa on viitteitä siitä että tarkka sairaalaseuranta viikosta 24 alkaen ja elektiivisen sektion suorittaminen raskausviikoilla 32-34 laskisivat kuolleisuustapauksia.
Monokoriaalisen raskauden TTTS-oireyhtymä
Monokoriaalisessa raskaudessa (eli sikiöillä yksi yhteinen istukka ja suonikalvo) riskinä (Amerikkalaisissa tilastoissa oireyhtymän riskin on ilmoitettu olevan n.10–15 %.) on fetofetaalinen transfuusio- oireyhtymä (TTTS, Twin To Twin Syndrome), jossa istukkaan on lapsien välille muodostunut vääränlaisia verisuoniyhteyksiä. Suoniyhteyksien seurauksena toinen kaksosista saa liikaa verta ja "turpoaa". Toinen taas saa verta liian vähän ja kasvaa huonosti. Luovuttajasikiö on painoltaan pienempi ja saajasikiö suurempi. Syndrooma voi alkaa kehittyä jo raskauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi kyseisen kaksosraskaustyypin seuranta on tarkkaa alusta alkaen.
Täysin riskitöntä hoitokeinoa feto-fetaaliseen oireyhtymään ei ole, mutta tilannetta voi auttaa lapsivesipunktio (amniosenteesi), jolloin saajasikiön pussista punktoidaan osa vedestä pois. Vuodesta 1990 on maailmalla suoritettu ns. laserleikkauksia, joissa tähystyksessä istukasta poltetaan anastamooseja laserin avulla. Tällöin suljetaan anastamoosit eli ns. väärät verisuoniyhteydet. Suomessa leikkaukset ovat mahdollisia Oulun Yliopistollisessa sairaalassa. Kuitenkin suurin osa näistä tapauksista lennätetään Hampuriin operoitavaksi, koska siellä on laajempi ja parempi osaaminen kuin Suomessa. Operaation onnistumisprosentti on noin 50% luokkaa.
Monokoriaalisessa raskaudessa (eli sikiöillä yksi yhteinen istukka ja suonikalvo) riskinä (Amerikkalaisissa tilastoissa oireyhtymän riskin on ilmoitettu olevan n.10–15 %.) on fetofetaalinen transfuusio- oireyhtymä (TTTS, Twin To Twin Syndrome), jossa istukkaan on lapsien välille muodostunut vääränlaisia verisuoniyhteyksiä. Suoniyhteyksien seurauksena toinen kaksosista saa liikaa verta ja "turpoaa". Toinen taas saa verta liian vähän ja kasvaa huonosti. Luovuttajasikiö on painoltaan pienempi ja saajasikiö suurempi. Syndrooma voi alkaa kehittyä jo raskauden alkuvaiheessa, minkä vuoksi kyseisen kaksosraskaustyypin seuranta on tarkkaa alusta alkaen.
Täysin riskitöntä hoitokeinoa feto-fetaaliseen oireyhtymään ei ole, mutta tilannetta voi auttaa lapsivesipunktio (amniosenteesi), jolloin saajasikiön pussista punktoidaan osa vedestä pois. Vuodesta 1990 on maailmalla suoritettu ns. laserleikkauksia, joissa tähystyksessä istukasta poltetaan anastamooseja laserin avulla. Tällöin suljetaan anastamoosit eli ns. väärät verisuoniyhteydet. Suomessa leikkaukset ovat mahdollisia Oulun Yliopistollisessa sairaalassa. Kuitenkin suurin osa näistä tapauksista lennätetään Hampuriin operoitavaksi, koska siellä on laajempi ja parempi osaaminen kuin Suomessa. Operaation onnistumisprosentti on noin 50% luokkaa.
Tämän hetkisten tietojen mukaan koska meiltä ei löytynyt sikiöitä erottavaa kalvoa, meillä on siis käynnissä tämä kaikista huonoin vaihtoehto, eli monoamnioottis-monokoriaalinen raskaus joita kaikista kaksosraskauksista on tosiaan se 1%. Tai tämmöinen tieto minulle itselleni on jäänyt. Näiden viimeisten viikkojen vatsaoireiden vuoksi on alkanut kovasti huolestuttaa vauvojen tilanne tuossa masussa. Täällä Porvoossa ei tunnuta ymmärtävä tuon taivaallista tästä raskaustyypistä. Näitä on suomessa vuosittain vain muutama joten sinäänsä en ihmettele ettei juuri Porvoon terveydenhuolto ole ihan kärryillä asioista. Joskus voi käydä niinkin iloisesti että sikiöitä erottava kalvo voi löytyä myöhemmissä ultrissa koska se voi olla hyvin ohut. Tämä ohutkin kalvo kuitenkin tiputtaisi riskejä. Silloin sikiöillä ei olisi vaarana kietoutua toistensa napanuoriin. Tähän fetofataaliseen transfuusio oireyhtymään sillä kalvolla ei kuitenkaan ole vaikutusta vaan kaikissa monokoriaalisissa raskauksissa tuon syndrooman riski on se 10-15%.
Olen viime päivät ollut kovin huolissani. Tai sanotaan vaikka suoraan että paniikkimainen pelko on ottanut minusta yliotteen. Olen alkanut pelkäämään kaikkea mahdollista. Yritin saada lääkäriä laittamaan lähetettä äitipolille ylimääräiseen ultraan missä voitaisiin tarkastaa tilanne. Lääkäri kuitenkin vain ilmoitti että ei se onnistu, ota yhteyttä neuvolaan ja puhu heidän kanssaan. Ystävällinen neuvolantäti antoi mahdollisuusden tulla kuuntelemaan sikiöiden sydänääniä,mutta ei se minun mieltäni rauhoita, ei se kerro minulle juuri mitään vauvojen todellisesta tilanteesta. Tätä kyseistä raskaustyyppiä pitäisi seurata ultralla kahden viikon välein. Olen pettynyt. Tuntuu että minua eikä meidän tilannetta ymmärretä.
Anteeksi vuodatus!
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi varata aika Helsinkiin yksityselle lääkäriasemalle Femedaan 4d-ultraan.
Siitä lystistä maksetaan 160e omasta pussista.
Iso raha, mutta pieni hinta siitä että saa oikeasti kokeneen lääkärin näkemyksen asiasta,
ja kenties edes jonkinlaisen mielenrauhan itselleen.
Huomenna illalle mennään sitten Femedaan tapamaan ihanaa lääkäri-setää, Bruno Cacciatorea joka hoiti myös Ceelan 4d-ultran silloin aikoinaan.
En voi muuta kuin toivoa että masuvauvoilla olisi kaikki hyvin.
ps.Tiedot jotka olen tähän kasannut löytyvät kaikki tuolta monikkoperheet ry:n sivuilta. Jos täällä käy joku muu kaksosodottaja vierailemassa niin tuolta kyseisiltä sivuilta löytyy luotettavaa ja ajan mukaista tietoa kaksosraskauksista.
Ystävälläni oli juuri tuo kaikkein riskialttein kaksosraskaustyyppi ja seuranta oli tosi tarkkaa. Heillä kaikki meni hyvin ja heille syntyi kesarinleikkauksella raskausviikkoihin nähden tosi hyvinvoivat ja samankokoiset identtiset tyttöset! Kovasti voimia odotukseen ja toivottavasti saatte lääkäriltä vastauksia kysymyksiinne!
VastaaPoistaMua alkoi jännittämään ihan kamalasti teidän puolesta. Laitahan tietoa 4d ultran tuloksista. Toivottavasti raskaudessa menee kaikki hyvin ja saatte oikeanlaisen seurannan raskauden etenemiselle, mikäli kuulutte tuohon pieneen joukkoon.
VastaaPoistaItse olen raskauksissani aina ollut "hysteerinen" milloin mistäkin. Se on totta että erikoistilanteet tuovat vielä pikantin lisämausteen hyvine ja huonoine puolineen. Minulle on myös sanottu aina, että voi sydänääniä käydä kuunteluttamassa useinkin. En sitten kuitenkaan käynyt, koska ei se sydänäänten kuuntelu mitään olisi "pelastanut". Jo neuvolan pihalta lähtiessä huoli olisi hiipinyt takaisin ja mieli olisi tehnyt palata dobblerin ääreen. Tällä yritän kertoa sitä, että täytyy kuitenkin luottaa siihen että kaikki menee hyvin, ei saa antaa pelolle valtaa. Tosi hyvä että pääsette spesialistin tutkittavaksi, hän varmasti osaa rauhoitella teitä. Ja onhan ymmärrettävää, että vatsassa nippailee eri lailla kun yksösraskaudessa: Kasvaahan siellä kaksi vaavia! Paljon tsemppiä raskauteen!
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi käyntiä yksityisellä. He ovat alan rautaisia ammattilaisia.
VastaaPoistavoi että :s kannattaa kyllä käydä siellä yksityisellä :) voimia tositosi paljon ! ♥
VastaaPoistaToivon koko sydämestäni,että kaksosilla on masussa hyvät oltavat ja olisihan se hienoa että vauvoilla olisi hieman yksityisyyttä kalvon avulla. ;-) Pelkään myös itse napanuoran sotkeutumista vauvan kaulan ympäri ja kun kävimme varhaisultrassa pikkukakkosemme kanssa jännitin jospa mahasta löytyisikin vauvoja kaksin kappalein. Hermoni eivät luultavasti olisi kestänyt sitä (tai pakkohan se on) mutta vaikeaa olisi ollut. Olisin pelännyt juuri tuota, että toinen kaksosista menehtyy. :'( Voin vain kuvitella hermoilua ja jännitystä mitä teillä on meneillään. Toivottavasti saatte nähdä terveet upeat vauvanne ja saatte kuulla hyviä uutisia pelkästään.
VastaaPoistatsemppiä huomiselle! <3
VastaaPoistapidän peukkuja, muakin jännittää teidän puolesta ja ymmärrän suo oikein hyvin ;) varmaan kans vaivaa kun vasta kipuilee, mut osittain voi johtua myös kohdun kasvusta..
nyt vaan kysyt kaikki mikä mietityttää ja kirjoita paperille mitä meinaat kysyä niin ei pääse unohtumaan ;)
ja toivottavasti jatkossa pääsisitte sitten useemmin ultriin!
Onpa ikävä tilanne! Kannattaa kyllä käydä yksityisellä tarkastamassa tilanne. Ihmeellistä touhua siellä Porvoossa, tuohan on jo melkein hoitovirhe, kun ei lisätutkimuksiin pääse.
VastaaPoistaOlette ajatuksissani ♥ Voimia teille. Toivon sydämen pohjasta, että kaikki menee hyvin! ♥
Voi mikä tilanne teillä on! Onnea raskaudesta ja tsemppiä! Pidän teille peukkuja. Ja olen kuullut, että Bruno on ihana ja ihan paras! :)
VastaaPoistaOnnea kaksoisraskaudesta. Stressisi on täysin ymmärrettävää ja hyvä, että päätitte mennä hyvälle asiantuntijalle. Täällä pidetään myös peukut pystyssä, että kaikki on hyvin ja saat täsmällistä tietoa sinun vauvojesi tilanteesta.
VastaaPoistaMä vasta nyt luen että teille odotetaan perheenlisää - ONNEA:)!! Ja niin se on, tieto lisää tuskaa. Mä ainakin muistan, että ekaa odottaessa ei osannut huolestua mistään, tokan kohdalla välillä kävi mielessä että mkitä jos kaikki ei olekaan hyvin ja kolmas raskaus meni pitkälti kuvailemassasi paniikkitilassa.
VastaaPoistaSiitä tietysti lähdetään ja toivotaan että kaikki on hyvin!!! Hyvä, että sait ajan Brunolle - uskon että tuon käynnin jälkeen olet paljon viisaampi ja rauhallisempi. Ja kun paniikki iskee, pitää vain systemaattisesti koittaa löytää muuta ajateltavaa ja pitää pää kylmänä. Uskoisin, että jos kysessä on todellinen riskiraskaus, pääsisitte kunnon seurantaan. Tuota kannattanee koittaa vaatia - välillä tunuu että terveydenhuollosta nauttivat enitebn ne, jotka sitä eniten osaavat vaatia...
Tsemppiä kovasti ultraan ja täältä pari suojelusenkeliä raskauden matkaan!!!
Todellakin tieto lisää tuskaa mutta tiedolla myös pääsee eteenpäin ja osaa jo vaatiakkin asioita.
VastaaPoistaTän tekstin kun luin niin oikein jännitys nousee pintaan ja todellakin toivon että saatte huomenna hyviä uutisia ja odottaen tänne päivitystä. Joten se 160€ on pieni raha omansta mielenterveydestä ja sun hyvin voinnin kannalta ja varsinkin Ceelan kannalta, jos äiti voi hyvin niin luultavasti myös ceela voi hyvin. Joten Onnea huomiseen!!
Porvoon toiminta on ihmeellistä, itse sain yksityiseltä lähetteen äitipolille että neiti olis liian iso, mutta siellä ei oltu asiasta moksiskaan, seurataan tilanetta.
Neitihän synty 4330g viikko ennen laskettua (käynnisti kipujeni takia). Mitäs olis ollut jos oltais menty loppuun tai yliajalle? Synnytksen jälkeen lääkäri tuumas että jos vielä kolmatta niin pyydä seurantaan jottei tulis kolmatta liian isoa..
Tsemppiä kovasti teille <3
VastaaPoistaHei vaan! Ensimmäistä kertaa taidan jättää kommentia, vaikka blogiasi olen seuraillut. Itselläni on identtiset kaksostytöt ja oma raskauteni oli Diamnioottis-monokoriaalinen. Sain tietää odottavani kaksosia rv:lla 13, identtisyys todettiin jo tuolloin, mutta tuota suonikalvoasiaa en muista ekasta ultrasta, koska kätilö tämän ensimmäisen ultran teki, seuraavalla lääkärin tekemällä ultralla selvisi muistaakseni huomattavasti enemmän tietoa, meillä kalvoraja oli hyvin "hento". Meillä raskautta seurattiin kahden viikon välein ultralla tuosta viikosta 13 alkaen + neuvolakäynnit erikseen, eli todella tarkasti, ultraaja oli aina lääkäri, ei kätilö. Raskauteni sujui hyvin, tosin kahden viikon sykleissä sitä elettiin ;) henkisesti oli raskaampaa kuin fyyisesti, tosin lopussa 3 kuukautta ennen laskettua aikaa olin jo monen mielestä viimeisilläni ;)Tytöt syntyivät viikolla 37 ja merkkejä tästä fetofataalisesta transfuusiosta oli painoerot (2945 g ja 2190 g)sekä B-vauvan matala hemoglobiini. Sairaalassa olimme kolme kokonaista päivää. Kaikki meni meillä paremmin kuin hyvin ja niin kiitollinen näistä 4-vuotiaista tällä hetkellä olen. Toivonkin jaksamista, tsemppiä ja valtavasti Onnea tulevaan! yst.terv. Laura
VastaaPoistaEnsinäkin ONNEA! Mulla on blogitauolla mennyt koko uutinen ohi. Aivan ihania uutisia <3.
VastaaPoistaUskon, että oot tosi huolestunut, ja hyvä että menette julkiselle. Ihme vastaanotto siellä tuollaiselle asialle, en voi ymmärtää! Täällä pidetään peukut pystyssä, että kuulette huomenna hyviä uutisia :).
Jännityksen ja huolen todella aisti tästä. Tieto tosiaan lisää tuskaa, mutta myös toimintavalmiuksia. Nyt paljon onnea, valoa ja tsemppiä yksityiseen ultraan teille - teitte oikean ratkaisun!
VastaaPoistaHuh, kun alkoi jännittää teidän puolesta! Hyvä kun menette yksityiselle, toivottavasti siellä asiat vähän selkiytyisivät ja jos tarvetta tiheään seurantaan on, niin pääsisitte ihan kunnalliselle puolelle. Tsemppiä, jään odottelemaan postausta huomisesta! <3
VastaaPoistaHeippa! Lisäisin sen verran, että kannattaa liittyä monikko-onnea nimiselle palstalle(suljettu), joka on tarkoitettu monikkovanhemmille ja monikkoja odottaville:)! Tuolta saa hyvin lisätietoa ja vertaistukea samassa tilanteessa olevilta:)..
VastaaPoistaT: kaksostyttöjen äiti
Ymmärrän huolesi! Minä olin jo Sohvin odotuksesta aivan paniikissa suurimman osan aikaa, vaikka ultrat olivat aina normaalit. Milloin luulin että nyt on listeria, nyt toksoplasmoosi, ihan varmaan sillä on ainakin huulihalkio :-/ Pelkoja ei yhtään helpottanut neuvolantäti, joka hoki joka kerta "miten sinä pystyt synnyttämään, en kyllä ymmärrä" koska minulta on joskus leikattu lonkka. No pystyin, "heleposti" (hah hah) ja ilman kipulääkkeitä, kun en mitään ehtinyt saada! Terve oikein pirtsakka tyttö tuli.
VastaaPoistaMatsun odotuksessa en taas hermoillut yhtään. Hän sai synnytyksessä vihreästä lapsivedestä 2 pv iässä infektion, ja sairaalassa oltiin sitten 10 pv, joista 2 pv teholla. Ei ollut kivaa, mutta onneksi nuo ammattilaiset ovat oikeasti tosi taitavia hoitajia.
Mun tuttavalla oli muuten tuo sama oireyhtymä ja terveet pojat syntyivät kolme vuotta sitten. Uskon että teilläkin on kaikki oikein hyvin siellä masussa ja huomenna siihen saadaan varmuus! Ja upeiden ammattilaisten hoidossa ja seurannassa olette, vaikka sitten omalla kustannuksella :-/
Olette ajatuksissani huomenna ♥
Tsempit huomiselle <3
VastaaPoistaItse olen kans joutunut tahimaan julkisenpuolen terveydenhoidon kanssa kerran jos toisenkin.. Voisiko yksityinen lääkäri laittaa lähetteen jatkoseurantaan äitiyspolille?
Älähän nyt ainakaan mitään vuodatusta anteeksi pyytele, totta kai olet ymmärrettävästi huolissasi ja täynnä kysymyksiä <3 Kyllähän sitä tavallinenkin raskaus lisähuolehtimista/huolestumista ainakin minulla on aina aiheuttanut, puhumattakaan kaksosraskaudesta ja vielä identtisestä sellaisesta. Mutta koita olla ihan liikaa kuitenkaan murehtimatta etukäteen, uskotaan ja luotetaan siihen, että kaikki sujuu hyvin <3
VastaaPoistaTodella pöyristyttävää ja käsittämätöntä silti, miten huoltasi ja tuntemuksiasi ei ole otettu vakavasti etkä päässyt julkisella puolella ylimääräiseen ultraan! :o Aika järkkyä...no mutta ihanaa, kun menet Brunolle, sillä häneltä ainakin saat pätevää infoa tilanteesta ja hänen mielipiteensä esim. siitä, miten usein sinun kuuluisi jatkossa päästä tsekattavaksi ja ultrattavaksi. Itsekin olen raskauksissani luottanut juurikin Brunoon, kun jokin asia on huolettanut tai olen kokenut tarvetta ylimääräiseen tsekkaukseen. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mielenrauhasta ja luotettavasta infosta kannattaa hieman enemmän maksaakin.
Tsemppiä huomiseen ja hengessä ollaan kovasti täälläkin mukana!
P.s. Ties vaikka saisitte tietää jo vauveleiden sukupuolenkin <3 Vaikka eihän se päällimmäisenä mielessä tietenkään ole, vaan ihan muut asiat. Mutta kuitenkin ;)
Huh. Ymmärrän täysin sun paniikkitilas. Tuntuu käsittämättömältä, että siellä Porvoossa asiaa ei oo noteerattu mitenkään! Toivottavasti yksityisellä selviää asiasta lisää! Mä jään jännäämään, minkälaista tietoa saatte...
VastaaPoistat, Eedith
Heippa pitkästä aikaa.
VastaaPoistaEnsiksi SUUREN SUURET onnittelut raskaudesta ♥ Aivan ihanaa ♥
Meidän kaksospojat on jo 9 vuotta, mutta muistan kyllä että tuplaraskaudessa huolikin on vähintään potenssiin kaksi. Meillä pojilla oli omat suoni-ja vesikalvot mutta istukka ilmeisesti yhteinen. Identtisyydestä ei ole varmuutta. Jossain vaiheessa puhuttiin kyllä dikoriaalisesta raskaudesta. Lääkäri sanoi että aika näyttää ovatko identtiset :) Ovat nyt kyllä niin samannäköiset että paljon mahdollista, toisena päivänä ovat niin erinäköiset ettei voisi identtisiksi kyllä epäillä... Kaikkien muiden mielestä ovat kyllä identtiset, kun eivät meinaa heitä erottaa ;)
Mutta koeta saada voimia vaatia nyt tarkempaa seurantaa! Sinulla on riskiraskaus (jo pelkkä kaksosraskaus on sitä aina, ja nyt vielä enemmän) ja pelkkä sydänäänten kuuntelu ei kerro kovin kummoista vauvojen voinnista. Napanuorien virtauksia ja vauvojen kasvua tulee seurata ultraten. En haluaisi tähän sitä kirjoittaa, mutta eikös Johanna Pakonen juuri menettänyt kaksosensa tämän TTTS:n takia. Eivät päässeet hoitoon ajoissa :( Näin olen asian käsittänyt, tarkempaa en toki tiedä.
Toivottavasti tämä Bruno näkee nyt kunnolla millainen raskaus masussasi kasvaa ja antaa sinulle tarkat ohjeet jatkoista. Olet sitten vain tiukkana neuvolantätiä vastaan ja vaadit seurantaa äitipolille.
Uskotaan ja toivotaan että kaikki menee hyvin ja saatte ihanat vauvat ajallaan kotiin ♥ Arjesta kyllä selviää vaikkei siitä ehkä kovin paljon muista ;) Ottakaa paljon valokuvia, niitä voi sitten ihmetellä vuosien päästä että "ai niin, nehän teki aina näin"... :) Itse koin vauva-arjen suhteellisen helpoksi kun omasimme kaksi täysiaikaista reipasta vauvaa, jotka söivät ja nukkuivat hyvin ja suunnilleen samassa rytmissä. Käsitöitä piisaa, mutta päivä kerrallaan. Isoveli oli meillä poikien syntyessä silloin 1½v ja isosisko 5v. Paljon rankemmaksi tilanne muuttui 1½-2v iässä kun jalat vie joka paikkaan ja järkeä ei ollut vielä yhtään... ;)
Ja kivuista vielä, uskoisin että kuuluvat asiaan. Kohtusi kasvaa nyt tuplanopeaa. Nyt viimeisintä odottaessani pelkäsin joka risahduksesta keskenmenoa, ja mulla on sellainen muistikuva että niitä kaiken maailman masutuntemuksia oli jatkuvasti. Taisin joistakin kirjoittaakin blogissani. Mutta toki sun tulee kuulostella niitä tuntemuksia.
VastaaPoistaKiitos jälleen kaikille kommenteista ja tsemppaamisesta ja tuesta! Päivittelen blogiin illalla kuulumisia ultrasta, toivottavasti on jotain iloista kerrottavaa. Ihana päästä kohta tarkastamaan tilannetta, toisaalta taas pelottaa ihan helvetisti että mitä sieltä paljastuu!
VastaaPoistaHei! Löysin sattumalta sivustosi ja eilisen ja tämän päivän aikana luin kaikki kirjoituksesi. Aina kun vaan lapsilta (6-v kaksoset ja 4kk) aikaa sain. Sinulla on ihana perhe ja Ceela oikein suloinen pieni prinsessa. Kirjoitat tosi ihanasti elämästäsi ja siinä huokuu se kaikki rakkaus lastasi kohtaan.
VastaaPoistaEn yleensä kommentoi, mutta nyt vaan tuli pakottava tarve rueta kirjoittamaan. Itselläni identtiset pojat, jotka tosin nyt jo esikouluikäisiä. Pojilla oli yhteinen istukka, mutta omat vesikalvot. Raskautta myös seurattiin tarkkaan. Pojat syntyivät rv. 34 ja painoivat 2470g ja 2480g. Joten hyvinkin identtisesti. Itsellänikin kova pelko oli miten raskaus menee ja kehittyvätkö samaa vauhtia, ettei toinen "nappaa" toiselta ravintoa. Sinulla tosin vielä suurempi huoli varmasti, koska ei omia vesikalvoja pienillä. Kovasti voimia raskauteesi ja pidän peukkuja että kaikki menee hyvin loppuun asti.
Odottelen kovasti jo kuulumisia ultrasta.