tiistai 8. kesäkuuta 2010

Terkut sairaalasta!

Blogihiljaisuus johtuu tosiaan siitä että olen maannut täällä sairaalassa viime torstaista asti. Menin siis torstai aamuna käymään uudestaan lääkärissä omassa terveyskeskuksessa ja ennen kuin huomasinkaan makasin piipaa auton kyydissä matkalla sairaalaan aivokalvontulehdus epäilyn vuoksi. Luojan kiitos aika pian selvisi että kyyseessä onkin keuhkokuume - mikä nyt tiytysti on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin aivokalvontulehdus. Tosin aika kova se on tämäkin tauti ollut! Tänään on selkeästi ensimmäinen päivä kun tuntuu että kyllä minä tästä vielä selviän. On ollut aivan hirveää olla miltei viikko sairaalassa ja erossa omasta lapsesta. Toki Ceela on vieraillut täällä joka päivä, mutta ei se ole sama asia. Äiti ei ole kotona ja kyllä pieni sen aistii että jotain outoa on tekeillä! Luojan kiitos oma Äitini pääsi meille hoitamaan Ceelaa Iskän avuksi. Olin taas yltiöoptimisti ja kuvittelin aamulla pääseväni tänään kotiin, mutta koska tulehdusarvot huitelee vielä 120 paikkeilla ja suonensisäiset antibiootit on käytössä niin eihän ne minua mihinkään täältä laskeneet! Voi surkeus! Onneksi rakas mies oli niin kultainen että kävi hakemassa minulle lohdutukseksi mokkulan koska tiesi että piristyn jo kummasti kun pääsen takaisin blogeilemaan :) Ompa tosiaan ihanaa päästä viikon tauon jälkeen kahlaamaan läpi omat lemppari blogit! Toiveissa olisi että hyvässä lykyssä voisi huomenna päästä kotiin, pitäkäähän peukkuja!

13 kommenttia:

  1. Hui kamala!Onneksi oli tosiaan se jälkimmäinen vaihtoehto, jos noista pitää valita. Varmaan kurkaa olla erossa Ceelasta, mutta toivotaan, että pääset pian kotiin. Ja oikein oikein oikein pikaista paranemista!!

    VastaaPoista
  2. Voi kauheaa, onneksi ei ollut aivokalvontulehdus, mutta ompas keuhkokuumekin aika tauti! Mutta aivan ihana mies kun toi sulle mokkulan :)
    Paranemisia!

    VastaaPoista
  3. Kovasti paranemisia sinne!!!

    Ihana mies kun huomioi:)

    VastaaPoista
  4. Oi apua!! Toivottavasti alkaa jo parempaan päin ja pääsisit kotiin! Muista nyt levätä kunnolla!!

    VastaaPoista
  5. Hui! Onneksi olet saanut parasta mahdollista hoitoa ja toivottavasti pääset todella huomenna kotiin. Paranemisia!

    VastaaPoista
  6. Hei, oh hoh mitä uutisia täällä. Sairaalassa on kurjaa, tiedän, mutta nyt malttia vain että saavat sinut kuntoon. Mahtavaa että äitisi pääsi hätiin! Otahhan iisisti ;) -Tiina

    VastaaPoista
  7. Hui sentään! Onneksi olet saanut ajoissa apua ja lääkitys kohdallaan. Lepoa nyt vaan=)

    VastaaPoista
  8. Voi ei! On varmasti kauheaa olla noinkin pitkä aika omasta pienestä erossa. :( Pikaista paranemista sinulle!

    VastaaPoista
  9. Voi kurjuus! Onneksi ei kuitenkaan tosiaan ole aivokalvontulehdus. Pikaista paranemista sinne!

    P.S. Ihana mies!

    VastaaPoista
  10. Toivottavasti antibiootit tehoavat pian ja pääset kotiin perheen luokse! Tiedän kokemuksesta miltä tuntuu maata sairaalassa vaikka haluaisi vain kotiin. Kun on tarpeeksi sairas ei edes ajattele koti-ikävää, mutta kun tulee pienikin parannus olotilaan haluaisi heti juosta kotiin lasten luokse =)Tsemppiä! Onneksi voit surffailla =)

    VastaaPoista
  11. Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne :) Sairaalassa olo on ollut tosiaan raskasta koska en ole tottunut olemaan Ceelasta erossa kuin pieniä hetkiä, ja nyt taas viikon ajan olen saanut nähdä häntä vain hetken verran joka päivä. Ihme jos tästä viikosta ei jää jotain traumoja meille molemmille!

    No nyt sain kuitenkin lääkäriltä ilouutisia, eli pääsen tänään kotiin. Enää muutama tunti kärvistelyä täällä ja sitten pääsee takaisin omaan perheen hoiviin :) Siellä sitä nopeiten paranee!

    VastaaPoista