Nyt on taas uudenlainen arki tullut kuvioihin ja tuntuu että kaikki on vähän niinkuin nurinniskoin! Kyllä tässä hetki menee että tähän pyöritykseen tottuu. Aamulla herätään aikaisin, syödään kiireellä, pukeudutaan kiireellä ja lähdetään kiireellä. Äiti on iltaisin väsynyt ja itkuinen, lapsi on iltaisin väsynyt ja itkuinen. Päivä menee nopeasti ja töissä on ollut ihan mukavaa kyllä, ne illat vaan tuntuu aivan liian lyhyiltä. Ajetaan äkkiä töistä kotiin, tehdään äkkiä jotain ruokaa, leikitään ja kylvetään. Koitetaan nauttia jokaisesta yhteisestä hetkestä! Sitten taas syödään iltapuurot ja mennää nukkumaan. Ja aamulla taas sama rumba alusta!
Ceela jää mielellään aamulla Mummun ja Papan hoitoon ja käy heiden kanssa tutustumassa tällä viikolla päiväkotiin. Tutustuminenkin on mennyt ihan hienosti, paitsi tänään kun Ceelan piti jäädä päiväkotiin syömään niin eipäs ollut syönytkään. Ei ollut koskenutkaan ruokaansa! Eikä tämä ollut minulle mikään suuri yllätys. Allergioiden takia tytöstä on tullut aikalailla kranttu ja nyt kun jo saisi syödä useimpia ruokia, niin eipäs syökään. Pelkään että tästä päiväkoti ruokailusta voi tulla pienimuotoinen ongelma. Aika näyttää! Tänään oli ensimmäinen ilta kun Ceela tosissaan näytti hirmuiset kiukkuraivarit, ja luulen että ne tosiaan johtuivat näistä uusista rutiineista ja kiireisistä päivistä. Äidillehän se kiukku useimmiten vasta näytetäänkin. Kurja mieli jäi tästä illasta kun se lyhyt yhteinen aika meni ihan kiukutteluksi. Kyllähän pienikin tähän uuteen arkeen tottuu, mutta muutama eka viikko saattaa kyllä olla aika raskasta ja haastavaa aikaa koko perheelle.
Onneksi tämän illan kuvasaldosta voi päätellä että hetkittäin jaksettiin jopa hymyilläkin :)
Testaattiin uutta muumi-mekkoakin ulkona, aika hauska :)
Hehhee :)
Kukkuu :)
Kuten olen ennenkin maininnut niin kylpeminen on Ceelan lempparipuuhaa. Oma pikku-vanna vaan ei enää kelpaa vaan pitää päästä poreammeeseen vaahtokylpyyn joka ilta :)
Ja kylvyn jälkeen voi pitää vaahtobileet kylppärin lattialla :)
Ja kaiken tämän päätteeksi unta ei tarvitse kauan hakea!
♥Äidin rakas pikkuinen♥
Voi pientää Ceelaa, niin suloinen!
VastaaPoistaHuh, olenpas kade tuosta teidän porealtaasta ;).
Ihania kylpykuvia!Ja tiedän juuri miltä sinusta tuntuu, sama homma meillä. Illat ovat välillä sitä kiukuttelua ja äidillekin tulee paha mieli :( Onneksi kuitenkin ei kovin usein näin ole ja vapaapäivät on sitten ihania. Alku se kaikkein pahin on ja hetken päästä alkaa Ceelakin tottua uusiin kuvioihin. Tsemppiä hurjasti!
VastaaPoistaTsemppiä Iita sinne uuden arjen opetteluun, se vie vähän tai kauan, mutta se tasapaino löytyy.
VastaaPoistaJa hiukan mä oon kade tuosta teidän poreammeesta :)
Oi mitä kylpykuvia!
VastaaPoistaKyllä meillä on edelleen jotkut aamut yhtä itkua, toisinaan taas illat...Onneksi ei yleensä molemmat=) Ja vuosi on päiväkotitaivalta jo takana...Mutta kaikki kyllä helpottuu tietyllä tapaa, kun rutiinit sujuu.
Ihanat vaahtokylpykuvat!
VastaaPoistaTsemppiä rankkaan vaiheeseen. Muista lohduttautua sillä, että lapsi kiukkuaa ja näyttää tunteensa vain niille joihin täydellisesti luottaa :-)
Meillä tyttö oli myös aika syömätön päiväkodin alussa ja otimmekin rutiiniksi viedä tytön hoitoon vasta sen jälkeen kun kotona oli ensin syöty tukeva aamupala. Ja heti hoidosta kotiin syömään kunnon välipala ennen kuin harkittiinkaan mitään kauppareissuja ym. Muutenkin sitten neiti tankkasi iltaisin ruokaa. Kyllä lapsi sitten alkoi muiden esimerkin innoittamana syömään.
Toivotaan, että teillä asettuisi arki uomiinsa pikkuhiljaa. On se kuitenkin pienelle aika rankka elämänmuutos!
VastaaPoistaNuo kylpykuvat ovat tosi mainioita! Ja kiva nähdä tuo muumimekko päällä, laitoin sen eilen tilaukseen ja vieläkin vähän mietityttää miltä se oikeesti näyttää :)
Marika: Voi kiitos :) Poreamme on kyllä aivan ihana. Silloin kun rakennettiin taloa niin vaadin saada poreammeen miehen vastusteluista huolimatta, ja oli kyllä hyvä että pysyin tiukkana tässä vaatimuksessa :)
VastaaPoistaSini: Kiitos vertaistuesta ja tsempeistä :) Kyllä minäkin uskon että pikkuhiljaa varmaan helpottaa. Tänään ainakin oli jo ihan iloinen tyttö kotona :)
Anni: Kiitos, kyllä se tästä pikkuhiljaa ihan varmasti helpottaa. Ceela on onneksi sosiaalinen tapaus joten luultavasti tottuu uusiin kuvioihin nopeasti (näin mä ainakin uskottelen itselleni) :) Ajattelin tota poreammetta ihan vaan omaksi iloksi ja rentoutuspaikaksi mutta nyt on kyllä käynyt selväksi että lapselle se vasta kiva juttu onkin!
Jarna: Kiitos :) Luulen kans että pikkuhiljaa helpottaa kun uudet rutiinit tulee tutuiksi ja kun ensin kunnolla tutustuu päiväkotiin ja uusiin kavereihin.
Jassu: Kiitos :) Niin minäkin eilen ajattelin että ihan hyvä että neiti uskaltaa mulle näyttää tunteensa. Nyt annettaan kotona entistäkin enemmän sylittelyä ja halittelua niin eiköhän se siitä. Helpottavaa kuulla että muillakin on ollut tätä syömättömyyttä, ehkä sekin sitten pikkuhiljaa alkaa sujumaan. Hyvä idea myöskin tuo että aina kun mahdollista niin syödään kunnon aamupala kotona niin jaksaa päivän sitten edes jotenkuten!
SiniK: Kiitos, sitä tosiaan toivotaan :) Ja ihan samaa toivotaan myös teille, samahan on nyt Kiilläkin edessä. Tuo muumimekko oli oikeesti aika kiva vaikka pitkään mietin että osaanko pitää mustaa vaatetta lapsella. Totahan voi aina piristää vaikka pirteillä sukkiksilla :)
Hei, niin tuttuja pohdintoja. Samantapaista uutta arkea täällä elellään juuri. -Tiina
VastaaPoista