sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Luukku 18

Tänään tulikin sitten uusi reissu Kuopioon,
tosin vähän eri merkeissä kuin edellisenä päivänä.

Tänään alkoi aika järkyt kipuilut mahassa.
Kauhea paineentunne alavatsassa ja koko pötsi ihan pinkeänä.
Meillä on koko ajan ilmassa se ttts-riski joten omaa oloa täytyy
tarkkailla jatkuvasti.

Soitin päivällä Kys:iin ja pyysivät tulla näytille varan vuoksi.

Ultrassa selvisi että tilanne on muutoin ihan stabiili, mutta valitettavasti poikien kokoerot
ovat jälleen suurentuneet.

Pilli 560g ja Pulla 670g

Painoeroa tällä hetkellä siis 16% ja riskirajana pidetään 20%
eli paljoa ei saisi painoero enää lisääntyä,
sillä silloin kyseessä saattaa olla juurikin se pelätty
fetofetaalinen transfuusio oireyhtymä mikä voi kehittyä
ainoastaan identtisille, yhteisen istukan jakaville sikiöille.

Meillä ei luojan kiitos tällä hetkellä ole mitään muita viitteitä kyseiseen
syndroomaan painoeron lisäksi, mutta tilannetta täytyy nyt tarkkailla.
Seuraava ultra on Naistenklinikalla 27.12.

Koitan luottaa että kaikki menee hyvin,
mutta koko ajan on huoli ja pelko poikien hyvinvoinnista.


Huomenna alkaa rv 23+0


13 kommenttia:

  1. Voi sentään...=(Toivottavasti kaikki menee hyvin kaikesta huolimatta.Huoli pojista on varmasti kova,mutta onneksi pääset heti joulun jälkeen taas tarkistamaan tilanteen ettei tarvitse kovin pitkään joulunpyhien jälkeen odotella.Voimia ja jaksamista!=)

    VastaaPoista
  2. VOi ei. Itsellä täysin uutta tämä kaksoisraskaus, joten seuraan kirjoituksiasi aina mielenkiinnolla, ihan vaan tieteelliseltäkin kantilta. Mutta ennen kaikkea kiinnostaa kuulla miten siellä sinun masu asukkisi voivat. Toivottavasti kaikki kuitenkin niin kuin pitääkin, voimia ja jaksamisia odotukseen, sekä ihanaa joulun odotusta koko pesueelle sinne! :) P.S Täällä ei ole vieläkään lunta, ihanaa katsoa noita Ceelan ulkoilukuvia!

    VastaaPoista
  3. Voi ei, toivottavasti tuo painoero tasoittuu ja kaikki menee hyvin loppuun asti!
    Ihanaa, kun olette niin tarkan seurannan alla. Ei tarvitse ainakaan yksin murehtia turhaan, kun saa käydä tarkistamassa masuvauvojen tilanteen usein. Voikaa hyvin ♥

    VastaaPoista
  4. Eikös kaksosilla ole ihan normaalia tuollainen pieni painoero??

    VastaaPoista
  5. voi ei, en ihmettele jos huolestuttaa ja pelottaa! Nyt sun pitää ottaa OIKEESTI tosi rauhallisesti eikä tehä mitää ylimääräistä ettei supistelis! Ja pidetään peukut pystyssä että kaikki menee hyvin ja poikien painoerot tasaantuu.. oikein hyvää vointia sinne :)

    VastaaPoista
  6. Hurja paikka! Toivottavasti, et missään vaiheessä sairaalaan joudu vuodelepoon. :/ Ei voi kuin peukkuja pitää, ihminen on niin kovin voimaton tälläisissä tilanteissa. Kunhan nyt pysyisivät masussa vielä pitkän aikaa. ♥

    VastaaPoista
  7. Voi kurjuus! Toivottavasti kaikki menee hyvin!
    Koetahan kaikesta huolimatta olla mieli korkealla ja muista levätä!

    <3

    VastaaPoista
  8. <3

    Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin! <3

    t, Eedith

    VastaaPoista
  9. Marjakukka85: Kiitos! Huoli on tosiaan koko ajan läsnä, mutta koitan luottaa että asiat järjestyy. Onneksi tosiaan tilannetta tarkkaillaan nyt useasti, joten siihen pystytään myös nopeasti puuttumaan tarpeen vaatiessa.

    Inka: Kiitos. Toivotaan tosiaan että kaikki sujuisi hyvin loppuun saakka ja että pojat jaksaisivat pysyä masussa vielä pitkään. Kyllä tämä tuplaraskaus on hurjan stressaavaa, koko ajan on huoli jostain asiasta ja vaivoja tuplasti enemmän! Uskon kuitenkin että lopputulos on kaiken tämän arvoinen...

    Elli: Tiukka ultraseuranta onkin nyt juuri se asia mikä saa pysymään joten kuten järjissään. Päivä ja viikko kerrallaan, voi kumpa aika voisi nyt mennä kerrankin vähän nopeammin :)

    Anonyymi: Epäidenttisessä kaksosraskaudessa suurempikin painoero olisi täysin normaali koska vauvoilla on silloin mahassa ns.kaikki omaa, siis kalvot ja istukat eli kasvavat omalla käyrällään. Tässä meidän raskaustyypissä taas kokoeroa ei saisi tulla paljonkaan vaan se on nimenomaan ensimmäinen oire mikä voi viitata tuohon fetofetaaliseen transfuusioon. Toki sitä kokoeroa voi aina jonkun verran tulla esim. toisen kalvokiinnitteisestä napanuorasta johtuen mikä sekin on jo riski itsessään, mutta siis tämä vaatii jatkuvaa seurantaa. Tuo transfuusio voi ärhäkkänä tullessaan mennä jopa muutamissa päivissä niin pahaksi että molempien sikiöiden henki on vaarassa. Nämä faktat tietäen en oikein osaa olla stressaamattakaan tätä tilannetta.

    Anskuli: Kiitos! Ihanaa kun te jaksatte tukea ja tsempata :) Yritän ottaa nyt niin rauhallisesti kuin mahdollista ja pidetään peukut pystyssä että ensi viikon ultrassa kokoero olisi jo vähän tasoittunut.

    Anni: Kiitos!

    Janina: Kiitos. Sitä minäkin toivon etten vaan sairaalaan joutuisi. Toki jos tilanne sen vaatii niin minkäs sille voi, mutta olisi se kyllä raskasta. Toivotaan että tilanne tästä vähän tasoittuisi.

    Amy: Kiitos,koitetaan kyllä olla positiivisella asenteella. Se kantaa jo pitkälle :)

    Eedith: Kiitos, sitä kyllä toivotaan. Onneksi tilanne ei vielä ollut mitenkään hälyyttävä, ja tuntuu että ollaan nyt kuitenkin tosi hyvässä seurannassa. Mutta tottakai sitä aina on huoli omista pienistä <3

    VastaaPoista
  10. ok luulin etä 100g painoero ei ole vielä paha..:(

    VastaaPoista
  11. voij ei teillekkin :( mutta jos se olisi jotain muuta, ja jollei muita oireita ole! kuulostaa NIIN tutulta. onni on se että tuntee potkut! mulla ollut tota paineentunnetta jo pitkään ja mahan pinkeyttä.. nyt kotona ollessa kaikki paremmin, huomenna ultra ja työt..
    meillä oli viimeksi suunnilleen sama kokoero; 100g ja saman verran kasvaneet 100g molemmat..ja kokoajanhan ollut paljon eroa, pakko siitä on stressata kun lääkäritkin ottaa siitä huolta! joten kai se silloin jotain merkkaa!! onneksi ollaan tiiviissä seurannassa
    hali ja onnea ja tsemppiä! <3 <3

    VastaaPoista
  12. Anonyymi: Eihän se välttämättä olekaan, sehän siinä juuri on että voipi johtua myös muista asioista, mutta riskiensä vuoksi vaatii tiivistä seurantaa. Tosiaan kuten sanoin niin yli 20% painoeroa pidetään merkittävänä, ja meillä ei tuo sentään vielä täyttynyt. Toivotaan nyt että olisi kyse jostain harmittomasta. Meille vaan on viimeisen vuoden aikana satanut niin paljon kuraa niskaan etten halua ottaa tämän raskauden suhteen mitään riskejä. Voi kuulostaa jonkun korvaan vainoharhaiselta touhulta, mutta tässä tilanteessa eläminen on itselle todella stressaavaa.

    JaanaMaria: Juu mä tiedän että sinä jos kuka ymmärrät miltä musta tuntuu. Huoli omista vauvoista on kova. Mä niin toivon että te saatte huomenna hyviä kuulumisia ultrasta, laita mulle sitten tarkemmin kuulumisia spostiin. Kaikki peukut pystyssä huomenna, haleja <3

    VastaaPoista