Tänään on ollut haikea mieli.
Moni teistä varmaan muistaa kun kerroin keväällä meidän keskenmenneestä raskaudesta.
Se oli raskasta aikaa koko perheelle.
Tämä tuplaraskaus alkoi kuitenkin aika pian sen jälkeen ja mullisti meidän elämän niin totaalisesti ettei keskenmenoa keretty hirveän pitkään murehtia.
Sen tilalle tuli uusia asioita mietittäväksi.
Tänään kuitenkin tuli haikea mieli kun tajusin että jos se raskaus ei olisi päättynyt niin minulla olisi ollut tänään laskettuaika. Väkisinkin sitä tulee miettineeksi että olisiko meillä jo vauva mukana viettämässä joulua. Ja sitä millainen meidän perheestä olisi tullut.
Paras lohdutus on kun tunnen kuinka meidän pojat touhuilee mahassa,
ja jollain tasolla uskon että asioiden vain kuului mennä näin,
jostain syystä.
Tällä hetkellä mukana kulkee vähän huolia ja murheita,
mutta koitan luottaa siihen että asioilla on tapana järjestyä aina jotenkin.
Ja parasta hupia on selailla läpi vanhoja kuvia mummolan koneelta,
näistä kyllä tarttuu aina hyvä mieli :)
Juurikin näin. Vanhoja kuvia on ihana kattella. Älä tirhaan murehdi asioista. Mulla on takana seitsemän keskenmenoa, ennen, jälkeen sekä välissä näiden lapsieni ja elämä on hyvä just näin, juuri näiden kahden lapsen äitinä. Elämä menee niinkuin menee. Lykkyä pyttyyn !!
VastaaPoistaJa sama täti täällä taas.. on kyllä niin suloinen ja kaunis tuo teidän tytteli. Meidän muori täyttää tammikuussa kaksi, viissin aika samoja ikiä mennään ? Piipadappa mun blogivaltakunnassani katsomassa onko kaikki hyvin..Hyvää joulunaikaa ja kaikkea muutakin !
VastaaPoistaAika parantaa haavoja ja suru keskenmenosta muuttuu muistoksi muiden muistojen joukkoon (näin ainakin minulla). Minusta on kuitenkin tosi kaunista että sille vauvalle, joka ei koskaan syntynytkään, antaa toisinaan ajatuksissa pienen hetken ja lähettää haikeat terveiset tuonne tähtitaivaalle <3
VastaaPoistaMeilläkin sytytetään kynttilä aina itsenäisyyspäivänä pienelle enkeli tytölle. Kyllähän se aina sattuu ja aina kun asiaa miettii tulee tippa silmään. Hän olisi täyttänyt 6 vuotta ensi vuoden alussa, mutta onneksi "esikoinen" on ihana reipas poika ja pikku neitikin voi mainiosti mahassa ja pysyy siellä toivottavasti maaliskuuhun saakka. =) Paljon halauksia ja lämpimiä ajatuksia sinulle ja teidän enkelille ♥
VastaaPoistayrittäkää jaksaa vaikka pientä lasta ei teille täksi jouluksi siunaatunutkaan, ja toivottavasti nykyinen raskaustesi menee sitten yhtä hyvin kuin tähäkin asti mennyt :)
VastaaPoistavoi että tuo ceelan on niin suloinen että voi että :D
On kyllä niin ylisöötti tuo pikkuinen Ceela!
VastaaPoistaMä niin tiedän miltä susta tuntuu. Mun kipeä hetki oli elokuun 20.pv... Viime tammikuussa meidän pienen sydän pysähtyi ja sain keskenmenon 10+0... Pitkään meni toipumisessa, eikä sitä helpottanut yhtään, kun aloin sairastella oikein kunnolla kohtutulehdusta ym...
Mutta uskon vahvasti, että tälläkin asialla oli tarkoituksensa, tulin nimittäin raskaaksi uudelleen pikkuenkelin laskettuna aikana...
Amy 18+3
Reissuja ja romantiikkaa: Hui kamala mitä menetyksiä olet sinäkin joutunut kokemaan. Voi kun pääsisin itsekin tuohon tilaan että voisin ajatella että elämä menee miten menee. Itse olen vähän taipuvainen tuohon jossitteluun ja suren asioita aika rankasti. Se on minun tapani käsitellä menetystäni. Vaikka raskaus meni kesken hyvin alussa kerkesin jo hekisesti valmistautua uuden vauvan tuloon, ja siitä ajatuksesta on ollut vaikea päästää irti. Mutta kuten sanottu tämä kaksoraskaus on kyllä kantanut pahimman surun yli ja tuonut uutta valoa elämään. Tulen ehdottomasti teille päin piipahtamaan :) Niin ja meidän neitokainen täyttää maaliskuussa 3 joten hippasen vajaa vuosi on sitten tytöillä ikäeroa.
VastaaPoistaUnelma Säleikkö: Kiitos kauniista viestistäsi. Voi kuinka ikävää että teilläkin on menetyksen kokemus taustalla, sitä kun ei toivoisi kenellekään. Itsekin ajattelen niin etten halua kokonaan unohtaa menetettyä vauvaa, vaan häntä joskus iltaisin mietin mielessäni ja annan kyynelten valua jos siltä tuntuu.
Janina: Olen niin pahoillani että teillä on noin rankka menetys jouduttu kokemaan. Kyllä nämä pienet enkelit kulkevat mukana matkassa ja muistuttavat siitä että aina kaikki ei mene niinkuin on tarkoitus. Uskon myös että nämä menetykset vahvistavat sitä rakkautta jota saamme tuntea lapsiamme kohtaan, koska he ovat paras lohtu ja tuki suuren surun keskellä <3 Hurjasti tsemppiä sinne masun kasvatukseen, katsotaan sitten että poksahdetaanko molemmat maaliskuussa...
Anonyymi: Voi kiitos kauniista sanoista <3
Amy: Tosi ikävää että teilläkin on jouduttu samojen surujen kanssa elämään. Sitä ei ymmärrä ennen kuin sen joutuu kokemaan. Ilo uudesta raskaudesta ja pienestä elämästä on niin suuri alusta alkaen että menetyksen tunnetta on vaikea kuvailla. Ihanaa että teilläkin uusi raskaus alkoi pian, ja joku tarkotus sillä täytyi olla että se tapahtui juuri enkelinne laskettuna aikana. Hän lähette teille uuden ilon ja onnen <3